Jokipii Mauno, SKS, 2002
Suomi suostui keväällä 1941 suomalaisen Waffen-SS-vapaaehtoispataljoonan perustamiseen saadakseen Saksalta diplomaattista tukea tilanteessa, jossa Suomi ei vielä tiennyt Barbarossa-suunnitelman olemassaolosta. Vaikka pataljoona naamioitiin yksityiseksi yritykseksi, kyseessä oli tosiasiassa valtion hanke. SS-värväys julistettiin salaiseksi. Pataljoona oli ulkoasiainministeriön alainen. Toisin kuin sateliittimaiden kansallissosialistiset joukot, suomalaispataljoona oli varsin epäpoliittinen.Heti Saksaan saavuttuaan pataljoona menetti diplomaattisen merkityksensä, kun kesäkuussa 1941 maiden kesken sovittiin Suomen laajemmastakin osallistumisesta sotaan. Pataljoona palveli menestyksekkäästi kaksivuotisen sopimusaikansa ankarissa taisteluissa Ukrainan, Kaukasuksen ja Stalingradin rintamilla. Palattuaan Suomeen 1943 SS-miehet hajotettiin tasaisesti kaikille rintamanosille. Runsaat 300 heistä koulutettiin Suomessa upseereiksi. Kaikki SS-miehet osallistuivat oman armeijamme riveissä kesän 1944 taisteluihin, samoin Lapin sotaan. SS-vapaaehtoispataljoona oli tärkeä osa sitä poliittista toimintaa, jota hallitus maan riippumattomuuden hyväksi yritti parhaansa mukaan harjoittaa.Postikulut 7,60€ v. 2014.