Mankell Henning, Otava, 2013
Wallander on jo jäänyt eläkkeelle sekä asuu poliisityttärensä Lindan kanssa toistaiseksi yhdessä. Hän on alkanut kaipailla omaa rauhaa, vaikkei aktiivisesti olekaan etsinyt asuntoa.Sattumalta entinen kollega ehdottaa erästä taloa, jonka hän tietää olevan myynnissä. Jokin saa Wallanderin lähes ostopäätöksen partaalle ,kunnes pihalta löytyy pystyssä törröttävä käsi, johon hän on ollut vähällä kompastua. Ironista; hän, joka on jo jäänyt eläkkeelle…Hieno ja tiivis pienoisromaani, jossa Wallanderin omia synkkiä ajatuksiakin käydään läpi, myös perhesuhteista selviää jotain lisää. Liitteenä on kirjoittajan essee Wallanderin hahmosta ja tämän syntymisestä sekä kirjoista, joissa tämä on esiintynyt. Erittäin ilahduttavaa ja tervetullutta luettavaa kaikille Wallanderin ystäville ja harvinaisen synkkä syksyn sekä vanhenemisen kuvaus – haluaako tämän sitten nähdä myös vertauskuvana. Kuitenkin tähän mennessä viimeisin Wallanderista kertova teos, joten kannattaa toki lukea!