Antikvariaatti.net - tarjolla 918176 nimikettä

13 x 19 cm.

Minnesotan alueen matkailu, erä, kalastus ja metsästys esite ja kartta alueesta

Postikulut 3,00€.

Adolf Galland (1912–1996) on kiistatta kaikkien aikojen kuuluisin hävittäjälentäjä. Galland saavutti toisessa maailmansodassa yli 100 ilmavoittoa, mutta hän saavutti myös sekä omiensa että vastustajiensa kunnioituksen niin herrasmiehenä kuin lentäjänä ja komentajanakin. Gallandin ura oli huikea: nuoresta lentäjästä rykmentinkomentajaksi ja myöhemmin koko hävittäjälennoston komentajaksi vain kymmenessä vuodessa. Nuori 30-vuotias kenraali joutui usein suorapuheisuutensa takia kahnauksiin kolmannen valtakunnan johdon kanssa, mutta hän osasi myös nauttia elämästä. Kukapa ei muistaisi viiksekästä Gallandia sikari suupielessä? Elämänsä viimeisinä vuosina Adolf Galland kirjoitti tämän ainutlaatuisen elämäkerran yhteistyössä tohtori David Bakerin kanssa. Teos täydentää monin paikoin Gallandin 50-luvulla julkaisemaa omaelämäkertaa ”Ensimmäiset ja viimeiset”. Tämä kirja kuuluu jokaisen historian ystävän kirjahyllyyn.

Günther Rall: Lentopäiväkirjani - Muistelmat 1938-2004 (isbn 9789522291011, 2008)LentopäiväkirjaniGünther Rall on toisen maailmansodan kolmanneksi eniten ilmavoittoja saavuttanut lentäjä. Kaikkiaan hän ampui alas 275 viholliskonetta ja selvisi kaikista sodan koettelemuksista hengissä. Sodan jälkeen hän yleni kenraaliluutnantiksi ja Länsi-Saksan ilmavoimien komentajaksi. Lentäjätovereilleen Rall oli aina esikuva, niin toisessa maailmansodassa kuin sen jälkeenkin: suoraselkäinen komentaja, joka huolehti alaisistaan ja johti esimerkillään. Rallin alaisuudessa monista saksalaislentäjistä - kuten Walter Krupinski ja Erich Hartmann - kehittyi menestyksekkäitä hävittäjälentäjiä. Rallin muistelmat ilmestyvät vasta 60 vuotta toisen maailmansodan päättymisen jälkeen, sillä kuluneiden vuosien kunnollinen arviointi vaatii ajallista välimatkaa. Kirjassa on Rallille tyypillistä tosiasioiden tarkkuus, kriittinen analysointi ja hyvä kertojan kyky. Hän kirjoittaa laivueenkomentajan yksinäisyydestä syvällä Venäjällä, ylimmän johdon ilmiselvistä puutteista, rintamakentän olosuhteiden ja Hermann Göringin itsekeskeisyyden välisestä räikeästä erosta, epäilyksistä sodan tarkoituksesta ja - vielä pahempaa - painostavasta vastuusta hänelle uskottuja sotilaita kohtaan. Günther Rall teki sen, minkä kaikki muutkin hävittäjälentäjät tekivät - täyttivät hyvässä uskossa velvollisuutensa

12 x 19 cm.

13 x 20 cm.

6 x 10 cm.

ISO pipa, 2009. 1. painos. Vuonna 1995 julkaistu Pipa päässä rotvallir reunalla sai Suomessa aikaan murrevillityksen. Hannu Hyttisen toimittama teos on nyt kasvanut mittaa liki kolminkertaiseksi, Iso pipa pitää sisällään noin 800 erillistä sanaa tai sanontaa.<br/><br/>Postikulut : ykkösposti 2,00€ / kakkosposti 1.80€. v. 2014. Uusi opus on syntynyt Hyttisen viimeisten neljäntoista vuoden saalistuksen tuloksena. Leipätöikseen Moroon kirjoittava toimittaja on saanut tampere-sanoistaan myös paljon lukijapalautetta ja tottakai tamperelaiskavereilta satelee vinkkejä.Iso pipa on opastus tampereen kiälen sanastoon ja maantieteeseen ja samalla saa vinkkejä siitä, kuinka kiältä voi reenata.- Mää halusin laajemminkin opastaa tampereen kiälen käyttöön, Hyttinen selventää.Tamperelainen elämänmeno käydään läpi ihan pikkukillistä aikamieheen.Kiälen oppimiseen kaveriksi alkuperäisasukasTampereen kiälen voi oppia, jos on Hyttistä uskominen. Tampere-seuran julkaisema suursanakirja Iso pipa auttaa alkuun ja helpottaa karikoiden yli, mutta todelliseen oppiin pääsee käsiksi, kun hankkii avuksi tamperelaisen kaverin. Tampereen kiälelle kun on lähes mahdotonta kirjoittaa ääntämisohjeita. Esimerkkinä haastavasta äänteestä Hyttinen mainitsee Koivistonkylän, eli Koikkarin.-Sehän on vähän niinku koe-iikkari, että kuinka sää nyt kirjotat sen sitten. Reenaamiseen tarvitaan paikallinen opettaja, Hyttinen suosittaa.Kielimuuri ei ole ylittämätönTampere ja suomi on kieliryhminä ilman muuta sukua toisilleen, mutta kyllä hankaluuksia saattaa kieliryhmien väliseen ymmärrykseen tulla.Tampereella on omintakeista sanastoa, mitä ei muualla Suomessa käytetä, klassikkoesimerkki tästä sana rotvalli. Kielirajat eivät ole kuitenkaan kaupungin rajoissa kiinni, maakunnassa löytyy samaa sanastoa. Pirkkalassa, Nokialla, Kangasalla ja Teiskossa kommunikoidaan samalla kielellä sujuvasti.Älä ny munaa ittees - vältä tämä kardinaalivirheHannu Hyttisen opus Iso pipa auttaa myös välttämään itsensä nolaamisen tamperelaisten silmissä, vaikka suurin moka on äkkiä paljastettu.- Pahimpia virheitä on tervehtiä sanoilla "som moro", koska sehän on tarkoitettu aina hyvästelyyn, Hyttinen linjaa.Muista kielellisistä kaameuksista Hyttisen korvaan iskee sana "kaa", mikä pitäisi ehdottomasti olla Tampereella "kans".Tamperelaisen kanssa tarvitaan kärsivällisyyttäKun tamperelaiselta kysyy "Mitäs sulle kuuluu?" vastaus saattaa olla, että "Jaa mulle vai?". Se vaatii hivenen aikaa, että pääsee itse asiaanHankalinta tampereen kiälen opettelussa lienee tamperelaisten omalaatuinen huumorintaju. Varsinkin äijien kesken harrastetaan armotonta vinoilua, mikä saattaa ulkopaikkakuntalaisesta kuulostaa tylyltä.- Emmää tiärä miten sitä opiskellaan, muuten kuin olemalla paikkakuntalaisten kanssa, Hyttinen naurahtaa.Murresanakirjat vahvistavat paikallista kielenkäyttöäMurrevillitys lähti liikkeelle Hyttisen taskukirjasta Pipa päässä rotvallir reunalla. Kirjan suosio näkyy myös tampereen murteen vahventumisena.- Ihmiset ovat ottaneet käyttöön niitä vanhoja sanoja, mitä oli siinä kirjasessa, Hyttinen sanoo.Murre on saanut myös hyväksynnän villityksen myötä. Nyt paikallislehdissä saatetaan jo käyttää murresanoja, kun aiemmin siitä olisi tullut sanomista.Jos Hyttiseltä kysyy omaa suosikkisanaansa tampereeksi, täytyy hänen miettiä hetkinen. Isossa pipassakin sanoja löytyy noin 800, ja ne ovat vähän kuin omia lapsia.- Sanotaan nyt vaikka ropuliainen, joka tarkoittaa myhkyräistä. Siinähän on tää hieno ärrä ja se muutenkin soljuu hienosti. Se on yksi näistä monista mielisanoistani, Hannu Hyttinen summaa.Lähteet: YLE Tampere / Mari Vesanummi

Suomen Kuvalehti 1952 nr 13 -mm. Kannessa Jalkasen tytöt, Rajakarjalaiset häät ohjaus Riku Kuikka, Hilma Jalkanen tyttöjen Olympiaohjelma, Ihminen voi valittaa muttaeläin on mykkä, Kesäkuun 19. 1900 laskettiin Suomen Kansallisteatterin perukivi.<br/><br/>25 x 32 cm.

noin 140 kpl,on tuplia,triplojakin..

Postikulut: ykkösposti 6,00€ / kakkosposti 5,40€ v. 2014.Varikon toimialaan kuuluu ampumatarvikkeiden ja räjähdysaineiden valmistus, materiaalin huolto, lataamotoiminta sekä varastointi ja logistiikkatoiminnot. Se sijaitsee kaupungin eteläpuolella Vuortenvuoren alueella Jyväskylä-Haapajärvi-radasta haarautuvan oman sivuraiteen päässä ja sillä on parhaimmillaan työskennellyt noin 150 työntekijää.Varikolla on myös oma palokuntansa.Historia:Sodan aikana varikko siirrettiin Viipurista Jepualle Pohjanmaalle. Sen jälkeen varikko toimi keskusvarikkoaikana Kokkolassa. Puhekielessä varikko on myös Vuortenvuoren varikko.Aikaisemmat nimet:Varikko on tunnettu aikaisemmin seuraavilla nimillä:- Haapajärven Asevarikko (HaapajAseV), 1993-2007- Asevarikko 8 (AseV 8), 1952-1992 (Kokkolassa sijainneen Keskusvarikko 8:n osa)- Asevarikko 5 (AseV 5), 1941-1945- Ampumatarvikevarikko 5 (ATV 5), 1939-1941- Asevarikko 2 (AseV 2), 1930-1939- Ase- ja Ampumavarikko 2, 1921-1930- Viipurin Asevarikko, 1918-1921- Viipurin Sotavarikko, 1918Organisaatio:Tuotantopäällkkönä toimii insinöörimajuri Jouko Korkeakoski. Aikaisempia päälliköitä ovat mm.:insinöörieverstiluutnantti Hannu Torvieverstiluutnantti Jukka Nikkarieverstiluutnantti Kari Hautasaarimajuri Leo Ukkonen 1994-majuri Pekka Ruuska 1993-1994majuri Eero Tikkanen 1972-1980kapteeni Armas Knuutila 1965-1967everstiluutnantti Yrjö Kuosmanen 1960-1964, AseV 5 pääll.http://fi.wikipedia.org/wiki/Haapaj%C3%A4rven_Varikko

15 x 21 cm.