Antikvariaatti.net - tarjolla 1002475 nimikettä

Vauhdin Maailma 1978 nr 1 -mm. Syntymäpäiväsankari Chevrolet Corvette 25v., Mitzi MZ TS 250/1, Renault Alpine A 442 V6, Rallimestari mallia Flying Finn Ari Vatanen, Auto ja Naiset kumpikin vuorollaan, Munchen BMW museo, Aitoa Amerikkalaista autourheilua Drag Racing, ym. 21 x 29 cm.

21 x 29 cm lehti.

Suomen armeijan käyttämätöntä manttelikangasta suoraan rullasta leikattu, myös isompia määriä!

Avattuna 46 x 56 cm pelilauta sääntöineen ja kuoren kera, kuori rikki. Varsinainen peli loistokuntoinen. Lieneekö kyseessä ensimmäinen itsenäisessä Suomessa valmistettu lautapeli. Huomaa Juusela & Levänen logo kuoressa. - Valmistaja: Juusela & Levänen Oy - Valmistuspaikka: Helsinki

5 x 8 cm.

6 x 6 cm.

6 x 9 cm.

6 x 6 cm.

6 x 6 cm.

9 x 14 cm.

6 x 9 cm.

5 x 6 cm.

21 x 30 cm asiakaslehti.

21 x 30 cm.

6 x 6 cm.

9 x 14 cm.

9 x 14 cm.

6 x 18 cm. Suomalainen NuijaSuomalainen Nuija oli vuonna 1875 perustettu suomenmielisten aatteellinen ylioppilasjärjestö.[1] Yhdistyksen jäseniksi otettiin Helsingin yliopiston opiskelijoita ja henkilökuntaa osakuntien jäsenyyksistä riippumatta. Se oli virallinen ylioppilasyhdistys vuoteen 1882[2].Perustamisestaan lähtien Suomalainen Nuija edisti vierasperäisten nimien suomalaistamista. Vuonna 1876 nimensä muuttivat esimerkiksi järjestön tuleva puheenjohtaja Matti Äyräpää (aiemmin Europaeus), A. J. Mela (aiemmin Malmberg) sekä Lauri Kivekäs (Stenbäck).[3]. Yhdistyksessä toimi erityinen nimensuomalaistuttamistoimikunta, joka julkaisi vuonna 1906 teoksen Kokoelma suomalaisia nimiä.[4]Yhdistys harjoitti valistustoimintaa jäsentensä kotiseuduilla heidän pitämiensä kansantajuisten luentojen muodossa. Suomalainen Nuija maksoi esiintyjien edestakaiset matkat, mikä lienee ollut merkittävä kannustin tälle toiminnalle, vaikka mitään varsinaisia luentopalkkioita ei maksettukaan.[5]Musiikillista antia yhdistyksessä edusti Suomalaisen Nuijan laulukunta. Sitä johti tenori, maisteri Taavi Hahl.[6]F. H. B. Laguksen mukaan Suomalainen Nuija sai nimensä käännöslainana. Yhdistyksen esikuvina olivat Ranskan suuren vallankumouksen aikaiset keskustelukerhot, joista käytettiin club-nimitystä. Tästä johdettiin yhteys ruotsin sanaan klubba, joka suomennettiin suoraan nuijaksi. Lehti-ilmoittelussaan yhdistys käytti lyhennettä S. N.[5]Suomalaisen Nuijan esimerkin mukaan perustettiin myös esimerkiksi Pälkäneen Suomalainen Nuija, Sortavalan Suomalainen Nuija ja Varsinaissuomalaisten Nuija.Jyrkimmän linjan jäsenet erosivat yhdistyksestä 1879 ja perustivat K. P. T. -nimisen yhdistyksen. 1900-luvun alussa vähemistöön jääneet "perustuslailliset" perustivat oman Ylioppilaiden Keskusteluseuran. Poliittisesti Suomalainen Nuija ja sen Raataja-lehti edustivat suomalaisen puolueen vasemmistoa, joskin vasemmistolaisimmat siirtyivät sosialidemokraatteihin. Yhdistyksen toiminta hiipui ensimmäiseen maailmansotaan mennessä.[2].Viitteet

15 x 21 cm.