Antikvariaatti.net - tarjolla 943949 nimikettä

Taistelu Normandiasta - Maihinnousu saksalaisten silminNormandian maihinnoususta on kirjoitettu lukuisia teoksia, mutta yleensä liittoutuneiden näkökulmasta. Tämä kirja avaa uuden näkökulman sotahistorian suurimpaan maihinnousuun. Amerikkalaiset kärsivät verisesti Omaha Beachilla maihinnousualusten ramppien laskeutuessa ja sotilaiden astuessa rantaveteen. Heidän komentajansa olettivat vastassa olevan ainoastaan yhden miehityspataljoonan. Sen sijaan hyökkääjiä torjumassa oli 352. jalkaväkidivisioona. Alkoi kiivas taistelu ensin rannasta ja eloonjäämisestä, sen jälkeen etenemisestä syvemmälle Normandiaan. Saksalaiset taistelivat sitkeästi jokaisesta asemasta ja perääntyivät vain aloittaakseen vastahyökkäyksen kerran toisensa jälkeen. Taistelu Normandiasta oli eräs kaikkein aikojen peräänantamattomimmista taisteluista.Kenraaliluutnantti Dietrich Kraiss, 352. jalkaväkidivisioonan komentaja, oli monien alaistensa lailla karaistunut itärintaman veteraani. Kraiss ja hänen miehensä olivat tottuneet taistelemaan alakynnessä ja hallitsivat torjuntataistelun taidon. Liittoutuneiden maihinnousun kukistamiseen tarvittavia reservejä ei kuitenkaan koskaan saapunut vahvistukseksi, koska Saksan armeijan ylijohto kieltäytyi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että Normandia oli maihinnousun päänäyttämö.Taistelu Normandiasta on merkittävä lisä toisesta maailmansodasta kertovaan kirjallisuuteen. Se kertoo siitä, kuinka vain yksi saksalainen divisioona vaikutti maihinnousun menestymiseen ja melkein koko sotaan lännessä.201 kuvaa

Erwin BartmannKansan ja Johtajan puolesta – Vapaaehtoisena 1. SS-panssaridivisioonassaBerliiniläinen koululainen Erwin Bartmann haaveili liittyvänsä SS-divisioona Leibstandarteen, Hitlerin eliittiyksikköön. Pitkä, vaalea, sinisilmäinen ja vain 17-vuotias Erwin toteutti unelmansa vappupäivänä 1941. Saapuessaan itärintamalle loppukesästä 1941 hänet komennettiin etulinjaan 4. komppanian viestijoukkueeseen. Pian hän huomasi, että eloonjääminen oli onnen kauppaa. Erwinin hyvä onni loppui 11. heinäkuuta 1943 Prohorovkan taistelussa Kurskissa, kun kranaatinsirpale lävisti hänen keuhkonsa. Toipumisensa jälkeen hän palveli konekiväärikouluttajana kotiseudullaan.Bartmann palasi rintamalle vielä kerran puna-armeijan aloitettua suurhyökkäyksensä Seelowin kukkuloilla Berliinin tuntumassa huhtikuussa 1945. Kolmannen valtakunnan viimeisten hetkien koittaessa hän joutui tasapainottelemaan eloonjäämisen ja vannomansa uskollisuudenvalan välillä. Hänen kertomuksensa toveruudesta ja sodan raakuudesta on poikkeuksellisen rehellinen näkökulma sodan mielettömyyteen.

• Bruce Conner • Vince MilanoTaistelu Normandiasta - Maihinnousu saksalaisten silminNormandian maihinnoususta on kirjoitettu lukuisia teoksia, mutta yleensä liittoutuneiden näkökulmasta. Tämä kirja avaa uuden näkökulman sotahistorian suurimpaan maihinnousuun. Amerikkalaiset kärsivät verisesti Omaha Beachilla maihinnousualusten ramppien laskeutuessa ja sotilaiden astuessa rantaveteen. Heidän komentajansa olettivat vastassa olevan ainoastaan yhden miehityspataljoonan. Sen sijaan hyökkääjiä torjumassa oli 352. jalkaväkidivisioona. Alkoi kiivas taistelu ensin rannasta ja eloonjäämisestä, sen jälkeen etenemisestä syvemmälle Normandiaan. Saksalaiset taistelivat sitkeästi jokaisesta asemasta ja perääntyivät vain aloittaakseen vastahyökkäyksen kerran toisensa jälkeen. Taistelu Normandiasta oli eräs kaikkein aikojen peräänantamattomimmista taisteluista.Kenraaliluutnantti Dietrich Kraiss, 352. jalkaväkidivisioonan komentaja, oli monien alaistensa lailla karaistunut itärintaman veteraani. Kraiss ja hänen miehensä olivat tottuneet taistelemaan alakynnessä ja hallitsivat torjuntataistelun taidon. Liittoutuneiden maihinnousun kukistamiseen tarvittavia reservejä ei kuitenkaan koskaan saapunut vahvistukseksi, koska Saksan armeijan ylijohto kieltäytyi tunnustamasta sitä tosiasiaa, että Normandia oli maihinnousun päänäyttämö.Taistelu Normandiasta on merkittävä lisä toisesta maailmansodasta kertovaan kirjallisuuteen. Se kertoo siitä, kuinka vain yksi saksalainen divisioona vaikutti maihinnousun menestymiseen ja melkein koko sotaan lännessä.

Seppo UolamoKahdesti alasammuttu - Lentomestari Pauli LehtonenPauli Lehtonen (1921–1996) aloitti lentämisen Suomen ilmapuolustusliiton kurssilla kesällä 1939. Lentosotakoulusta valmistuttuaan hänet komennettiin Lentolaivue 28:aan, jolla oli kalustonaan Morane-hävittäjät. Jatkosodan alussa ”Pali” joutui tiedustelukoneen suojauslennolla ilmatorjunnan alasampumaksi. Pakkolasku ja paluu jalkapatikassa vihollisen hallussa olevalta alueelta oli raskas ja vaarallinen koettelemus. Vuoden 1943 alussa kokeneita ohjaajia siirrettiin Lentorykmentti 4:ään, joka oli saamassa uutta kalustoa. Pali lensi Pommituslentolaivue 48:ssa Blenheim-, DB-3- ja Pe-2 -pommituskoneilla.Kesän 1944 tiedustelulennot venäläisvalmisteisella Petljakov Pe-2:lla Karjalan kannaksella olivat raskaita ja vaarallisia. Lehtonen ammuttiin toistamiseen alas Talissa ja matalasta hyppykorkeudesta johtuen hän selvisi ainoana hengissä lievin palovammoin. Miehistön menetys oli Palille raskas taakka, ja tapaus painoi hänen mieltään koko elämän ajan.Sodan jälkeen lentämisen kaipuu oli suuri ja Pauli Lehtonen hyväksyttiin vakinaiseen palvelukseen kesäkuussa 1947. Syksyllä 1949 hän siirtyi koelentäjäksi Lentovarikolle Tampereelle. Palilla oli merkittävä rooli muun muassa Vihuri- ja Tuuli III -koneiden koelennoissa. Hänen kokemukselleen oli myös käyttöä lennonopettajana niin Ilmavoimissa kuin siviilissäkin. Pali tunnettiin myös taitavana näytöslentäjänä.Pauli Lehtosen pitkä ja monipuolinen ura lentäjänä sodan ja rauhan aikana ansaitsee tulla kerrotuksi.Kirjan kuvituksena on 185 mustavalko- ja 16 sota-aikaista värivalokuvaa.Oikaisu s. 177-178 vaihteen kappaleeseen: "Näytöksen loppuun riitti vielä jännitettävää, kun 18-vuotias vaasalainen opiskelija Anneli Linna suoritti laskuvarjohypyn. Hyppy oli onnistunut hyvin, mutta neiti Linna kadotti hypyssä toisen kenkänsä. (Kenkä löydettiin ja palautettiin myöhemmin omistajalleen postipakettina). Näytöksen päätyttyä alkoivat yleisölennätykset, joita Pali lensi Tampereen Lentoliikenteen Austerilla yhdeksän." Kirjaan oli päässyt virhe ja kappaleen ensimmäisessä lauseessa puhuttiin epähuomiossa Anneli Linkolasta. Pahoittelemme virhettämme.

Christer BergströmÄssäpari - Hermann Graf & Alfred GrislawskiSaksalaiset Hermann Graf ja Alfred Grislawski palvelivat Luftwaffessa hävittäjälentäjinä toisessa maailmansodassa. Erittäin taitava ja värikäskin lentäjäkaksikko taisteli itärintamalla Hävittäjärykmentti 52:n 9. lentueessa. ”Karaya-lentue” oli sodan menestyksekkäin lentue, mutta samalla myös kenties koko Saksan asevoimien epäsotilaallisin yksikkö. Hermann Graf saavutti ensimmäisenä lentäjänä 200 ilmavoiton merkkipaalun, mutta joutui itsekin usein palaamaan kotikentälle seulaksi ammutulla hävittäjällään.Kun liittoutuneiden ilmatoiminta lisääntyi Kolmannen valtakunnan yllä, ansioitunut Graf määrättiin perustamaan korkeushävittäjillä varustettu erityisyksikkö, johon hän sai vapauden valita alaisensa. Alfred Grislawski nimettiin pian yhdeksi punanokkaisten hävittäjien lentäjistä. Graf saavutti 212 ilmavoittoa ja hänet palkittiin Ritariristillä tammenlehvin, miekoin ja timantein. Grislawski pudotti 133 viholliskonetta, mukaan lukien 18 vaikeasti alasammuttavaa Yhdysvaltain ilmavoimien nelimoottorista pommikonetta.Hermann Grafille sodan päättyminen ei tuonut vapautta. Sotavankeus Neuvostoliitossa päättyi vasta vuonna 1949. Grafin väitetystä yhteistyöstä neuvostoliittolaisten kanssa on kirjoitettu paljon, ja venäläisten sotavankiarkistoista löytyneiden asiakirjojen ansiosta tämä kirja kertoo viimeinkin koko totuuden hänen vankeusajastaan.Ruotsalainen ilmailuhistorioitsija Christer Bergström on kirjoittanut tämän teoksen yhteistyössä Alfred Grislawskin kanssa. Teoksessa katetaan ilmasodan tapahtumat sodan molempien osapuolten näkökulmasta. Claes Sundin on piirtänyt 20 ainutlaatuista väriprofiilipiirrosta Grafin ja Grislawskin lentämistä koneista. Kirjassa on myös 300 pääosin ennen julkaisematonta valokuvaa.

Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944 tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti Gustaf ”Eka” Magnusson oli kuitenkin aavistanut sodan lopputuloksen jo varhain ja toteuttanut hävittäjien johtamisjärjestelmän Kannaksella sekä laatinut lentorykmenttinsä vetäytymissuunnitelman. Näiden valmistelujen ansiosta vähälukuiset hävittäjämme kykenivät taistelemaan vihollisen ilmaylivoimaa vastaan ja aiheuttamaan hyökkääjälle tuntuvia tappioita.Eka Magnusson oli perehtynyt hävittäjien johtamiseen 30-luvulla tekemillään ulkomaankomennuksilla, mutta uudistusmielinen upseeri ei saanut vastakaikua Ilmavoimien johdolta ja hän joutui kamppailemaan näkemystensä puolesta vielä sotienkin aikana. Talvisodan syttyessä Magnusson joutui laivueenkomentajana epätoivoiseen tehtävään puolustaessaan pienellä hävittäjäosastolla Kannaksen ilmatilaa. Raskas kokemus sai hänet vakuuttumaan hyvin johdetun ja suorituskykyisen hävittäjäaseen tärkeydestä pienen maan puolustuksessa.Kun Suomen kohtalon hetki sitten koitti kesällä 1944, havaittiin Magnussonin luoman johtamisjärjestelmän merkitys puolustustaistelussa ja hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti. Myös alaiset arvostivat Magnussonia – hän oli komentaja, joka loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.Eka Magnusson on tunnettu saavutuksistaan hävittäjäkomentajana, mutta hän oli myös humanisti ja henkinen etsijä, joka perehtyi eri uskontoihin ja oli kiinnostunut teosofiasta sekä ruusuristiläisyydestä. Kirjan sivuilta piirtyykin kuva poikkeuksellisesta upseerista ja ihmisestä, joka kulki vankkumatta valitsemallaan tiellä. Kovakantinen 148 x 210 mm 394 sivua 160 kuvaa ISBN 978-952-229-200-1

Paketti

Marjatta KurenniemiSarja: Laura 8

Amanda Applewood on rikkaan perheen tyttö, joka omistaa maanmainion ponin. Mutta hän ei ole vähääkään kiinnostunut ratsastamisesta.7. Laura-kirja.

Muu(t) tekijä(t): Kerttu PiskonenMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintäSarja: Laura-sarja 2Alkuteos: A stable for Jill

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Laura-sarja 6Alkuteos: Rosettes for Jill

Leima epäselvä