Mathias Akiander, J.C. Frenckell ja Poika, 1851
Erityisesti Akiander yritti edistää suomen kielen kehittämistä sivistys- ja kirjakieleksi. Kirjeessä Elias Lönnrotille hän 1840-luvulla ehdotti sellaisen korkeamman oppilaitoksen perustamista, jossa opetus annettaisiin yksinomaan suomeksi. Ehdotus toteutui vasta kaksi vuosikymmentä myöhemmin. Lieventääkseen suomenkielisten oppikirjojen puutetta Akiander kirjoitti Lukemisen alku-opin, jonka ensimmäinen painos julkaistiin 1850 ja seitsemäs 1882. Kirjoittamisen alku-oppi valmistui 1851. Edellinen kirja noudatti suomen kielen länsi- ja jälkimmäinen itämurteita. Samoina vuosina, 1800-luvun puolivälissä, Akiander paransi kirkon ohjekirjojen suomen kieltä. Hän tarkasti virsikirjan kieltä - varsinkin kirjoitusasua - 1846 sekä vastaavasti käsikirjaa 1848 ja katekismusta 1852. Hänen suomen kielelle kääntämänsä E. Norbekin selittämä jumaluusoppi ilmestyi 1850. Akianderin kielellisesti korjaama Uusi testamentti painettiin 1852 ja oli Georg Zacharias Yrjö-Koskisen mielestä ilmestyessään "puhtain suomennos pyhistä kirjoista". Myöhemminkin Akiander tarkasti ja paransi suomeksi julkaistavia tekstejä. Hänen osuutensa suomalaisen sivistyskielen luomiseen jäi kuitenkin varjoon, kun muut jatkoivat työtä ja osittain poikkesivat hänen suosittelemistaan säännöistä.