Ruusukallio Pekka, Pirkanmaan Sotilaspiirien Perinneyhdistys r.y., 2002
Aaro Olavi Pajarin (1897-1949) sotilasura Vyörin kaartilaisesta kenraalimajuriksi ja kaksinkertaiseksi Mannerheim-ristin ritariksi oli pitkä ja menestyksekäs. Viiden sodan soturi sai tulikasteensa vapaussodassa ja heimosotiin kuuluvalla Aunuksen retkellä.Suojeluskuntapiirin piiripäällikkönä aluksi Karjalassa ja sitten Pohjois-Hämeessä Aaro Pajari perehtyi sk-joukkojen pääkouluttajana teknisiin, taktisiin ja operatiivisiin kysymyksiin sekä erityisesti joukkojen tehokkaaseen johtamiseen korpi- ja talviolosuhteissa. Pajarin kouluttamat pirkkahämäläiset miehet luottivat häneen ja hän miehiin, mikä nousi arvoon arvaamattomaan talvisodan Tolvajärvellä ja Aittojoella. Siellä Osasto Pajari saavutti talvisodan ensimmäisen voiton, joka loi kenttäarmeijalle ja koko Suomen kansalle uskoa menestymiseen.Jatkosodassa Pajarin 18. Divisioona eteni kärkidivisioonana kuukaudessa Rajajoelle. Suursaaren huimapäinen valtaus uskottiin kenraalimajuri Pajarille. Lapin sodassa Pajarin 3. Divisioonan maihinnousu Tornion Röyttään yllätti saksalaiset täydellisesti. Pian Tornion jälkeen valvontakomission määräyksestä Pajari vangittiin, mutta joulun edellä 1944 hänet syyttömänä sotarikoksiin vapautettiin.Pajarin johtamien joukkojen voitot ja taitavasti johdetut operaatiot saivat osakseen Ylipäällikön Sotamarsalkka Mannerheimin suuren arvostuksen. Kenraalimajuri Pajarista tuli yksi neljästä kaksinkertaisesta Mannerheimristin ritarista.Viime sotien parhaiden rintamakomentajien eturiviin kuuluvalla kenraali AAro Olavi Pajarilla on pysyvä sija itsenäisen Suomen taistelujen historiassa.