Antikvariaatti.net - tarjolla 949133 nimikettä

Kansissa kulumaa

Karjalaisten sotaorpojen hyväksi painos 10 000liite puhe : sota rauhan opettaja

10 x 12 cm.

Sitoumus - Irja S. on Naisten Työvalmiustoimistoon maataloustyöhön ilmoittautuneena sitoutunut kutsuttaessa lähtemään maataloustyöhön ja ja suorittamaan maatalousapua Wathénin tilalla Santamäessä Nurmijärven Klaukkalan kylässä viikon heinäkuussa... Kuopio 28.5.1943 -Women´s war time volantery work service document<br/><br/>11 x 12 cm.

Paras Joka Poika-lehden tilaushankkija koko maassa oli Oskari Vilhunen (kuvassa Albin Steenroos ojentaa palkinnon)

Mannerheimliiton sotakummivaliokunta saattaa tietoonne, että Fru Anna Linde / Föreningen Kyrkliga Syförening, Prästgården, Näsum, Sverige on lupautunut kummiksi... Riitta-Liisa Repo<br/><br/>21 x 30 cm.

Projekti oli äärimmäisen salainen. Toinen maailmansota oli alkamaisillaan, ja Saksalla oli käsissään ilmailuhistorian mullistava keksintö, suihkumoottori. Lentäminen vaarallisilla ja arvaamattomilla voimanlähteillä oli täynnä riskejä, joten tehtävään haluttiin perheetön mies. Koelentäjäksi valittiin lentokapteeni Erich Warsitz (1906–1983). Hänen lentotaidoillaan ja ilmailuteknisellä osaamisellaan oli suuri merkitys, sillä kukaan ei varmuudella voinut tietää, miten prototyypit käyttäytyisivät ilmassa.Erich Warsitz lensi ilmailuhistorian ensimmäisen suihkukonelennon Heinkel He 178:lla 27. elokuuta 1939. Hän oli monien vallankumouksellisten koekoneiden ensimmäinen ja ainoa koelentäjä. Warsitz koetteli jatkuvasti lentämisen rajoja ja selvisi hengissä monista täpäristä tilanteista.Lutz Warsitz haastatteli isäänsä kahdeksankymmentäluvun alussa, ja poikansa innostamana lentäjälegenda otti yhteyttä vielä elossa oleviin aikalaisiinsa. Ensimmäinen suihkukonelentäjäkertoo Erich Warsitzin kautta suihkukoneiden kiehtovista ja dramaattisista alkuvaiheista.”Kone oli tämän päivän mittapuulla aivan älytön härveli – niin älytön, että jopa kuuluisa lentäjä ja Luftwaffen kenraali Ernst Udet koelennon nähtyään kielsi Erich Warsitzia lentämästä moisella vehkeellä enää kertaakaan.” – Wernher von Braun

Risto Nikun teos kertoo suomalaisen matkustajakone Kalevan kohtalon päivästä välirauhan kesänä 1940. Aero-yhtiön kone oli tulossa reittilennollaan Tallinnasta Helsinkiin, kun venäläinen pommikone ampui sen alas. Kaikki koneessa mukana olleet saivat surmansa. Matkustajakoneen ampuminen rauhan aikana oli kansainvälisen oikeuden vastainen rikos.Kesän 1940 kireässä ilmapiirissä Suomi ei kuitenkaan reagoinut välikohtaukseen: edes protestia Neuvostoliitolle ei esitetty. Tapahtuma-aikana sensuuri rajoitti lehdistön kirjoittelua, mutta jälkeenpäin Kalevan tuho on pystytty selvittämään hyvinkin tarkasti. Tapausten kulkuun liittyy lähes uskomattomia yksityiskohtia: silminnäkijöiden kuvauksia, salaista radiotiedustelua, vieraan vallan agentteja ja epätavallista diplomaattipostia. Perimmäinen syy koneen alasampumiseen on jäänyt arvoitukseksi, mutta kiehtovia selitysmalleja on tarjolla.Risto Niku sijoittaa tapahtuman välirauhan kuumaan kesään, jossa taustana on talvisota, neuvostojoukkojen marssiminen Baltiaan ja laajeneva maailmansota. Yhden lentokoneen ja sen matkustajien kohtaloista kertomus laajenee Suomen historian dramaattisten vaiheiden kuvaukseen.

Postikulut XXS-pikkupakettina 5,20 e v. 2017.Kannetaan postilaatikkoon.

Lentopalloa on pelattu nykyisen Sastamalan alueella jo 40-luvulta alkaen.