Antikvariaatti.net - tarjolla 906540 nimikettä

Dimensiot 26 ¤ 17 cm.

...historiaa [ talohistoria Ullanlinna Helsinki ] Luokitus Asuminen. Asuntopolitiikka (udkf 365)Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Aiheet historiikit talohistoriikit asuinrakennukset kerrostalot asukkaat historia Helsinki

Dimensiot 26 ¤ 17 cm.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Dimensiot 26 ¤ 17 cm.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.

Suomen kahdeksannet eduskuntavaalit järjestettiin 1.–2. lokakuuta 1917. Venäjän väliaikainen hallitus oli antanut määräyksen uusien vaalien toimeenpanosta sen jälkeen, kun vuonna 1916 valittu eduskunta oli säätänyt valtalain. Uudet vaalit oli määrätty manifestissa, jolla Venäjän väliaikainen hallitus oli 31.7.1917 hajottanut edellisen eduskunnan.Helmikuun vallankumous ja eduskunnan hajottaminen johtivat poliittisten puolueiden ryhmittymiseen aiempaa selvemmin oikeistoon ja vasemmistoon. Vaalitaistelu käytiin tilanteessa, jossa Setälän tynkäsenaatti hoiti vain juoksevia asioita. Se ei pystynyt pitämään järjestystä maassa. Lakkoilu ja omavaltaisuudet olivat vaalien ajaksi vain tilapäisesti tauonneet. Vaaleissa porvarilliset puolueet muodostivat yhdessä sosiaalidemokraatteja vastaan suunnatun rintaman, mitä ei ollut aiemmin Suomessa tapahtunutSosiaalidemokraatit lähtivät vaaleihin epäselvässä tilanteessa. Puolueen johto oli ilmoittanut, että edellisen eduskunnan hajotus oli laiton, mutta silti puolue valmistautui uusiin vaaleihin. Ehdokkaiden asettelussa valinnat kohdistuivat puolueen jyrkkää siipeä edustaviin henkilöihin maltillisten kustannuksella. Vaalitulos oli pettymys sosiaalidemokraateille, koska he menettivät enemmistöasemansa porvaripuolueille.Uusia kansanedustajia olivat mm. Maalaisliiton Kusti Arhama, Vilkku Joukahainen, Bertta Leppälä ja Albin Manner, Suomalaisen puolueen Erkki Kaila, Nuorsuomalaisten Johannes Lundson, sekä RKP:n Ragnar Furuhjelm ja Emil Hästbacka. Näissä vaaleissa valittu eduskunta hyväksyi 6. joulukuuta 1917 P. E. Svinhufvudin senaatin antaman itsenäisyysjulistuksen.