Antikvariaatti.net - tarjolla 1003653 nimikettä

1. osa: Mikkelin kaupungin, Mikelin pitäjän, Ristiinan, Hirvensalmen, Lappeen, Kaukas-Lauritsalan, Joutsenon ja Nuijamaan suojeluskunnat 1917-1944. 2. osa: Mikkelin ja Lappeenrannan seutujen sotaorpojen säätiö 1944-1988

Suvanto jakaa Sakkolan kahtia. Kirkonkylä sijaitsi järven pohjoispuolella. Alkujaan nykyistä kokoa suurempi järvi laski länteen päin Vuokseen ja Vuoksi Käkisalmen kautta Laatokkaan. Vuonna 1818 kevättulvien takia kaivettiin oja Suvannon ja Laatokan välillä olleeseen hiekkakannakseen. Lopulta Suvannon vesi syöksyi Laatokkaan sellaisella voimalla, että vei mukanaan suuria puita, kiviä ja rakennuksia. Jylinä kuului Pähkinälinnaan asti, missä soitettiin kirkonkelloja kolme vuorokautta. Topelius kertoo kirjassa Vanha kaunis Suomi, että rakennuksen pirstaleilla kiekui kukko Laatokalla. Järven pinta laski seitsemän metriä ja syntyi 5 000 hehtaaria viljelyskelpoista maata. Yhteys Vuokseen katkesi kokonaan. Tämän jälkeen Vuoksen rantojen viljelijät päättivät alentaa kevättulvia. Kiviniemessä kaivettiin ja syntyi koski, jonka kautta Vuoksen vedet alkoivat virrata Suvannon ja sen uuden lasku-uoman, Taipaleenjoen, kautta Laatokkaan vuonna 1857. Tämän seurauksena Vuoksen lasku-uoma muuttui täysin ja vanhan pohjoisemman virtaus tyrehtyi, kun valtaosa Vuoksen virtaamasta alkoi kulkea Suvannon kautta.Sakkolan väestöä sijoitettiin jatkosodan jälkeen seuraaviin kuntiin: Huittinen, Lempäälä, Messukylä, Pirkkala, Punkalaidun, Tottijärvi, Tyrvää, Vesilahti ja Viiala.

Ei aikaa pelolle

Kuvat Pekka Vuori

samoissa kansissa Näkymätön vaara + Surmattava tavattaessa

Sarja: Tutkimuksia / Lahden kaupunginmuseo 32Asiasanat: elämäkerrat, kirjeetPentti Pullinen

Postikorttiteos. Tämän postikorttijulkaisun tarkoituksena on valottaa Pietarin ja Helsingin radan merkitystä Kivennavan ja Terijoen pitäjien monipuoliseen vaurastumiseen.

The world's major historical events, from ancient civilizations to the end of the Second World War.

Innostava, selkeä ja kaunis yrttiviljelyn opas.

Maritta Flyktin? omiste ja päiväys. Kirjassa myös Heli Laaksosen artikkeli: naishuumori

I. kirja pitkästä, vuosien saatossa julkaistusta kotiseutukirjasarjasta.