Antikvariaatti.net - tarjolla 984656 nimikettä

Suomentanut Eino Palola

Sotamarsalkka Erwin Rommelin elämänkerta ruotsiksi. (16 sivua värikuvia, 100 mustavalkokuvaa)Erwin Johannes Eugen Rommel (15. marraskuuta 1891 Heidenheim – 14. lokakuuta 1944 Ulm) oli saksalainen kansallissosialistisen hallinnon sotamarsalkka ja yksi arvostetuimmista toisessa maailmansodassa taistelleista sodanjohtajista.Rommel tuli tunnetuksi etenkin Saksan Pohjois-Afrikassa taistelleen armeijan Deutsches Afrikakorps’n komentajana. Hänet tunnettiin lempinimellä ”Erämaan kettu” tai "Aavikkokettu" (Wüstenfuchs).Pohjois-Afrikan retken jälkeen Rommel siirrettiin Ranskaan huolehtimaan sen puolustuksesta liittoutuneiden todennäköisen maihinnousuoperaation varalta. Rommel pakotettiin tekemään itsemurha, koska hänen epäiltiin sekaantuneen Adolf Hitleriä vastaan suunnattuun pommiattentaattiin. Epäilyä ei kuitenkaan ole koskaan pystytty todistamaan perustelluksi.Erwin Rommel muistetaan loistavana sotataktikkona ja johtajana, mutta myös hänen vastustajiaan kohtaan osoittamastaan ritarillisuudesta ja kunnioituksesta. Hän oli yksi niistä komentajista, jotka kieltäytyivät noudattamasta Hitlerin kommando-käskyä, jossa määrättiin kaikki kiinni jääneet kommandot teloitettaviksi. Rommel hämäsi usein vihollistaan, teki nopeita yllätyshyökkäyksiä ja eteni joskus niinkin nopeasti, että hänen esimiehillään oli vaikeuksia seurata hänen etenemistään kartalla. Hänen onnistui usein hämätä suurikin vihollisjoukko antautumaan, vaikka sillä olisi vielä ollut mahdollisuuksia jatkaa taistelua.Rommelilla ei ollut kiinnostusta politiikkaan, eikä hän koskaan kuulunut kansallissosialistiseen puolueeseen, johon hän suhtautui varauksellisesti. Rommel piti aluksi Hitleriä vahvana johtajana, joka voisi nostaa silloisen Saksan sekasorrosta uuteen loistoon. Natseja hän piti huijareina ja pyrkyreinä, joita kerääntyi Hitlerin ympärille. ”Tuntuvat olevan huijareita koko joukko”, oli Rommel sanonut vaimolleen ennen Hitlerin tuloa valtakunnankansleriksi.

Hauhon suojeluskunta ja Lotta Svärd -järjestön Hauhon paikallisosasto sotilaspojat ja pikkulotat.Hauhon suojeluskunta perustettiin vuonna 1918. Vuonna 1926 suojeluskunnan kokous päätti oman talon rakentamisesta kirkonkylään. Tontti saatiin lahjoituksena kunnallisneuvos Janssonilta ja lisämaata ostettiin mm. urheilukenttää varten. Rakennusmestariksi tuli Anton Färm, joka oli rakentanut mm. kirkonkylän ns. Alakoulun. Rakentamisrahat ja -tarvikkeet olivat tiukassa, jopa työssä jääneet lastutkin huutokaupattiin. Suuri osa rakennusrahasta hankittiin arpajaisilla. Talon kustannusarvio oli n. 500 000 mk. Puinen suojeluskuntatalo valmistui 1928. Sen nimeksi tuli Suojamäki. Talossa oli kaikkiaan 18 huonetta, mm. suuri juhlasali, jonka permannolle mahtui 200 henkeä. Salin takaosassa oli parvi istuinriveineen. Näyttämö oli tilava (8,5 x 7 m), samoin ravintola- ja ruokailutilat. Keittiö- ja huonetiloja oli riittävästi esikunnalle, kokouksia varten jne. Seuraavana vuonna vietettiin vielä urheilukentän vihkiäisiä. Vihkiäiskisan tähtivieras "Pälkäneen hirveksi" kutsuttu Väinö Sipilä kehui kenttää hyväksi, mutta hieman kuoppaiseksi. Suojeluskuntien lopettamisen myötä vuonna 1944 suojeluskunnan omaisuus siirtyi valtiolle. Vuodesta 1946 Suojamäen rakennuksessa toimi Hauhon kunnallinen keskikoulu. Kunta osti talon vuonna 1949. Nykyään Suojamäessä on mm. Vanajaveden opiston tiloja.

Kaunokirjallinen raittiuslukemisto kansakoulua ja sen jatko-opetusta varten

Romaani

RomaaniSuomentanut Aake Ranta

Matka- ja tietokirjaValokuvat pääasiallisesti Erkki Viitasalon