Antikvariaatti.net - tarjolla 984798 nimikettä

2 - 1990Maakunnallinen museolehti.

Tämä romaani sai palkinnon Ruotsissa suuressa nuortenromaanikilpailussa ja myöhemmin lisäksi lukijain omassa äänestyskilpailussa

Luontaiskylpylä 80- vuotta, Luonnonapu 2006.Esipuhe (sitaatti)”Tieto kumuloituu. Uudet oivallukset rakentuvat aikaisempien varaan silloinkin, kun ne kyseenalaistavat tottuja uskomuksia.JUHO UOTI (1862- 1920) perusti hoitosysteeminsä perinteisiin keskieurooppalaiseen vesihoitotraditioon. Koululääketieteeseen hän suhtautui kriittisesti. Mitään aiemmin käytössä ollutta luontaishoidon menetelmää tai ajattelutapaa hän ei hyväksynyt kuitenkaan itsestäänselvyytenä, vaan muokkasi vanhoja menetelmiä käytännön kokemustensa ja suomalaisten olosuhteiden pohjalta.AUGUSTA UOTI (1863- 1936) esiintyi miehensä oppien kannattajana, mutta itse asiassa hänkin kehitti hoitoja, näkyvimmin perustamalla kylpylöitä ja kouluttamalla yhä uusia luontaishoitajia. Augusta Uotin ansiosta traditio säilyi ja voimistui.Seuraava polvi modernisoi hoitomuotoja, ennen kipeätkin suhteet koululääketieteeseen paranivat. KAUKO UOTI ( 1898- 1979) toi traditioon keskieurooppalaiselta lääketieteeltä ja varsinkin yhdysvaltalaiselta naturopatialta omaksumiaan ajatuksia.KIRSTI UOTIN ( s. 1950) aikana Uotin kylpylässä elää vuosisatainen perinne 2000- luvun hengessä. Kylpylä- ja vesihoitotraditiota kantaa ajatus ihmisen psykofyysis-sosiaalsiesta olemuksesta. Ihminen ei elä yksin leivästä.Mikä koskee hoitotraditioita, koskee myös historiankirjoitusta. Tieto kumuloituu. 1980 Irma Grönlund mainitsi minulle ensi kerran, miten naiset ovat vaikuttaneet Uotin tradition kehitykseen, miten nimenomaan Augusta Uoti on perustanut kylpylät. Kirsti Uotin ohella Irma Grönlund on kirjoittanut ensimmäiset analyysit Uotien hoitotraditioista. Ritva Mäkelä on jatkanut aiheen käsittelyä. Tältä pohjalta minun on ollut hyvä kehittää analyysiä edelleen. Työni edellytyksenä on ollut Kirsti Uotin asiantuntemus ja Uotien arvokas arkisto, jonka tietoja olen täydentänyt varsinkin Työväen Arkistosta, SKS.n Kansanrunousarkistosta ja Helsingin yliopiston arkistosta saamillani dokumenteilla. Tietotekniikan ongelmat selvinneet Erkki Salon avustuksella, ja hän on auttanut myös lähdekirjallisuuden etsimisessä. Esitän parhaat kiitokset kaikille työssä mukana olleille.Keltavuokkojen kukkiessaLempäälän Kuokkalassa 20.5. 2006 Marja Kalske ”

1 osan kansikuva erilainen kuin kuvassa.

Ankkuri-Käsityökirja No. 650

-

Romaani

Taloja ja henkilöitä

Tämän kohteen toimituskulut 2,50€ (kirjelähetyksenä)

Järvisen suvun historiaa 7:ssä polvessa. Lavia. Ikaalinen