Antikvariaatti.net - tarjolla 983478 nimikettä

Teos on ilmestynyt aikaisemmin sarjassa "Turun yliopiston julkaisuja", sarja C, osa 15

Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 188. osa.

James Herriotkin kehuu tätä koiratarinaa takakannessa.

Kansissa kulumaa.

Kannet kuluneet ja hieman tahroja sivuilla, katso kuvat

Albert Edelfelts (1854-1905) och Gunnar Berndtsons (1854-1895) motivval finns mycket gemensamt. I den här avhandlingen granskas deras folklivsskildring och deras sommarmotiv i herrskapsmiljö från den östnyländska landsbygden i södra Finland i relation till en nordisk idéhistorisk kontext. Begreppet det moderna genombrottet (ca. 1870-1900) med dess tematik att ställa problem under debatt belyser de två konstnärskapen på ett nytt sätt. Fokus är Edelfelts och Berndtsons konstverk som fötts i kollisionen mellan det moderna genombrottets samhällsdebatt och värderingar i den nyländska herrgårdsmiljön. Deras relation till det moderna genombrottet granskas utgående från två av periodens samhällsfrågor: frågan om folket och demokratin samt frågan om jämställdheten mellan man och kvinna. Avhandlingen är en kontextstudie som bygger på Edelfelts och Berndtsons konstverk, på brev de lämnat efter sig och på drama och skönlitteratur i deras samtid.

Viikingit on teos, joka kuvaa viikinkiperheitten kotoista elämää Gotlannissa n. v 950 j. Kr. ja sen jälkeen Äezänkosken partailla. Nuoret ihastuvat retkillään mahtavaan Kokemäenjokeen ja Äezänkoskeen, unohtavat viikinkiretket ja muuttavat uusiin oloihin. He valtaavat maata ja metsää ja rakentavat upeat kartanot. Sinne he kotiutuvat ja ovat pian lapsineen osa vaurastuvaa maakuntaa ja sen "Satakuntajoukkoja".

Suomessa on perheretkeilyyn sopivia alueita pääkaupunkiseudulta Lapin perukoille. Kuvat ja sanat kertovat retkikohteiden metsien asukkaista, puista, kasveista ja eläimistä. Myös ihmisen jälkiä, kuten etelän niittypirttejä ja pohjoisen vanhoja kulkureittejä, keinoja, etsitään maisemasta. Tekijät opastavat suunnistuksessa ja kartanluvussa, retkivarusteiden pakkaamisessa ja retkiruoan keitossa. Yöksi mennään telttaan, laavuun tai autiotupaan. Myös lasten erityistarpeet huomioidaan. Kirja perustuu kirjoittajien omiin retkiin.

Helsingin 42. kaupunginosa Kulosaari eli itsenäisenä kuntana pääkaupungin kyljessä vuodet 1921-1946. "Puolivirallinen itsenäisyys" oli alkanut viittä vuotta aiemmin. Huvilakaupunki omisti mm. laivoja, höyrylautan, pätkän raitiotietä ja pari uljasta puupaneloitua moottorivaunua. Puolensataa valtameriliikenteen rahtihöyryä ilmoitti kotipaikakseen Kulosaaren; se teki kunnasta Manner-Suomen toiseksi suurimman varustamopaikkakunnan. Monipuolisuuden huipuksi Kulosaareen rakennettiin Suomen ensimmäinen elokuvastudio. Myöhemmin vanhassa tennishallissa kuvattiin lähes sata näytelmäelokuvaa, viimeisin 1982.

Otteitä Waltarin kirjoista teemoittain.