Antikvariaatti.net - tarjolla 983636 nimikettä

Helsingin 42. kaupunginosa Kulosaari eli itsenäisenä kuntana pääkaupungin kyljessä vuodet 1921-1946. "Puolivirallinen itsenäisyys" oli alkanut viittä vuotta aiemmin. Huvilakaupunki omisti mm. laivoja, höyrylautan, pätkän raitiotietä ja pari uljasta puupaneloitua moottorivaunua. Puolensataa valtameriliikenteen rahtihöyryä ilmoitti kotipaikakseen Kulosaaren; se teki kunnasta Manner-Suomen toiseksi suurimman varustamopaikkakunnan. Monipuolisuuden huipuksi Kulosaareen rakennettiin Suomen ensimmäinen elokuvastudio. Myöhemmin vanhassa tennishallissa kuvattiin lähes sata näytelmäelokuvaa, viimeisin 1982.

Otteitä Waltarin kirjoista teemoittain.

sivuilla muutamia punakynä merkintöjä

Etusivulla nimileima. Tunnetun asiantuntijan kansainvälisestikin ainutlaatuinen teos osoittaa, että eurooppalaisen ja arabialais-islamilaisen kulttuurin juuret ovat yhteiset. Antiikin Kreikan kulttuuri sai yli tuhannen vuoden ajan vaikutteita Välimeren pohjukasta. Kreikkalaiset lainasivat kirjaimistonsa Foinikiasta, jumalia Lähi-idästä ja tieteen oppeja Egyptistä ja Mesopotamiasta. Vastaavasti Lähi-idän kulttuuri on saanut vaikutteita Kreikasta. Arabialais-islamilainen kulttuuri on puolestaan vaikuttanut ratkaisevasti modernin Euroopan syntyyn. 900-1200-luvuilla arabialaiset vaikutteet johtivat Euroopan tieteen kohti vallankumousta ja koko maailmankuvan muutosta. Kulttuurien vuorovaikutusta varhaisella ajalla valaistaan kiehtovasti niin kielten ja kirjoitusjärjestelmien, taiteen ja tieteen kuin uskonnon ja filosofiankin esimerkkien avulla. Jaakko Hämeen-Anttila (s.1963) toimii arabian kielen ja islamin tutkimuksen professorina Helsingin yliopistossa.

Pyhäjärvi laulaa.Tähän valikoimaan on koottu runoja Pyhäjärven eri kunnista. Kalevi Ruohola on tehnyt suurtyön kiertäessään etsimässä runoja kuin Lönnrot aikanaan. Monissa runoissa muistot ja todellisuus sekoittuvat yhteen niinkuin kotiseuturunoissa kuuluukin. Maailma muuttuu ja me itse muutamme sitä vauhdilla, joka uhkaa vääristää ajantajun, mielikuvat ja mittasuhteet. Kotiseuturuno parhaimmillaan palauttaa mieleemme kuvia ja aistimuksia, jotka ovat jäämässä joukkotiedotusteollisuuden luomien uusien kuvien ja ideaalimaisemien taakse.Utuinen aamu rantalaiturilla, tanssiretken kipeä, lyhytaikainen onni, yhteinen kirkkomatka tai toripäivän hauskat sattumat ovat kotiseuturunojen aineistoa. Kalevi Ruohola kirjoittaa toisaalla valikoimassa, että toiveet, haaveet ja unelmat ovat rikkaan ihmismielen tunnusmerkkejä. Ilman näitä ominaisuuksia saatamme helposti masentua arkipäivän joskus hyvinkin karun todellisuuden edessä. Näin se varmasti on.Pyhäjärviseudun runoilijoiden teksteistä heijastuu usko tulevaisuuteen, luottamus muihin ihmisiin sekä taito nauraa itselle ja muille ihmisille. Nämä ovat jatkuvasti arvokkaammaksi tulevia asioita. Usein runoilijat kirjoittavat tekstejä, jotka on helppo säveltää. Ne ovat perusluonteeltaan jo laulullisia. Näin seudun runoissa korostuu yhteisöllisyys, runoja luetaan ja lauletaan juhlissa ja kotiseutupäivillä.Tämä valikoima ilmestyy aikana, jolloin vallitsee suuri epävarmuus Pyhäjärven, Lounais-Suomen suurimman järven kohtalosta. Toivottavasti lyhytnäköiset taloudelliseen voittoon tähtäävät suunnitelmat onnistutaan torjumaan niin, että tulevat järviseudun asukkaat voivat viidenkymmenen vuoden kuluttua tehdä uuden runokokoelman, jossa he kertovat omista unelmistaan ja vaikeuksistaan. Kari J. Kettula

Sidos näkyvillä yhdellä aukeamalla, katso kuvasta

Teos on ensimmäinen yksittäistä kadettipiiriä käsittelevä historiateos.

Kansissa kulumaa ja paljon lyjykynäalleviivauksia ja mariginaalimerkitöjä. Etusivulla nimet.

Aivojen merkitys terveyden säätelijänä ja koko elämänkulun ohjaajana on jatkuvasti korostunut. Aivoterveydestä on tullut tämän päivän suuri haaste ja jokaisen tulisi huolehtia siitä aivan samoin kuin sydämen terveydestä. Jos aivot sairastuvat, muistikaan ei toimi ja elämä pysähtyy.Näin pidät aivosi kunnossa antaa kokonaisvaltaista ohjausta aivoterveyden ylläpitämiseksi. Aivosairauksien lisäksi teos paneutuu muistin keskeisiin aivoalueisiin ja kertoo muun muassa miten viestit etenevät - ja miten voi huolehtia siitä, että ikääntyessäkin työt sujuvat ja ajatus juoksee. Edelleen teos tarkastelee aivojen ja unen yhteyttä.Kirjasta löytyvät hyvät käytännön ohjeet arkipäivän aivoterveyden vaalimiseen lähtien aivojen käyttämisestä, sosiaalisesta verkostosta ja oikeanlaisesta ravinnosta. Myös liikunnan merkitys nousee esiin: jos ei liiku, saattaa käydä niin, ettei yllä niihin älyllisiin suorituksiin, joihin muuten olisi edellytyksiä.Teoksen lääkärikirjoittajat ovat neurologian, neuropsykologian ja geriatrian spesialisteja. Maarit Huovinen on lääketieteen toimittaja ja tietokirjailija.