Antikvariaatti.net - tarjolla 1011653 nimikettä

Terän pituus 96 mm

Terän pituus 94 mm

Asiasanat: naiset, murha, toimittajat, ihmissuhteet, koti, perheet, selvittämättömät rikokset, isovanhemmat, paluumuutto, sukulaiset, kotiseutu, menneisyys, perhesalaisuudet

Muu(t) tekijä(t): Peter Samuelsson, Lena KarlinAlkuteos: OriginAsiasanat: historia, vetenskap, mordförsök, professorer, artificiell intelligens, forskare, tro, hemligheter, konspirationer, ateism

Alkuteos: GenericaAsiasanat: onnellisuus, kustannusala, satiiri

Muu(t) tekijä(t): Martti HäikiöAsiasanat: kansainväliset suhteet, kansainvälistyminen, Suomi-kuva

Merkinnät: omistajamerkintä

Terän pituus 93 mm. Terässä kaiverrus AK

Kansissa kulumaa

Alkuteos: Garfields guide to pigging out

Muu(t) tekijä(t): Kaarina JaatinenSarja: Kariston nuortenkirnasto

Suomentanut Kiki SaloAlkuteos: Fläta i pil & andra naturmaterial

Kuvataiteilija Vappu Heiska (1921-1993)Taidemaalari Jonas Heiskan ja pianonsoitonopettaja Maikki Heiskan (os. Aro) ainoa lapsi, tytär Vappu Annikki Jonaksentytär syntyi 29.4.1921 Jyväskylässä. Molemmat vanhemmat olivat taiteellisia, isä Jonas oli taidemaalari ja harrastelijamuusikko soittaen viulua ja huilua Jyväskylän amatööriorkesterin vakituisessa kokoonpanossa ja äiti oli pianonsoiton- ja laulunopettaja. Vapun taipumukset ja mielenkiinto kohdistuivat jo varhain kuvataiteisiin. Äiti tallensi "Vapun käsialoja" jo vuonna 1924. Monet perheen posliinilautaset saivat koristeeksi pöllöjä Vapun käsissä. Omapäinen tytär kieltäytyi isän neuvoista ja ohjeista, vaikka isä yritti ohjata tytärtään taiteenteossa.Koulunkäynnin Vappu aloitti yksityisesti, koska isä Jonas ei antanut rokottaa tytärtään eikä tähän aikaan kansakoulua saanut käydä ilman rokotusta. Opettajana toimi vanhako serkku, jolle Vappu omien sanojensä mukaan oli "kelju oppilas". Kahden vuoden kotiopetuksen jälkeen Maikki äiti halusi tyttärensä "oikeaan" kouluun oppimaan tapoja ennen oppikoulua. Vappu kävi seminaarin yhteydessä olevaa ns. osastokoulua kaksi vuotta. Koulunkäynti ei Vappua erityisesti kiinnostanut, mutta hän sai kuitenkin suhteellisen hyvän todistuksen ja näin saattoi pyrkiä yhteislyseoon. Vappu Heiska pääsi ylioppilaaksi vuonna 1940 Jyväskylän yhteislyseon uuskielis-kansantaloudelliselta linjalta vaihtelevalla menestyksellä käydyn oppikoulun jälkeen.Sota-aikana Vappu Heiska joutui osallistumaan työpalveluun. Kouluaikana vuonna 1938 hän oli Toivakassa Leppäveden jäällä tähystämässä viholliskoneita. Seuraavana vuonna hän liittyi Lotta-järjestöön ja joutui sairaalatöihin, ensin Jyväskylän yhteislyseoon ja vuonna 1942 Kinkomaan sairaalaan ja myöhemmin Syvärin rannalla sijaisevaan kaksoisluostariin. Syvärillä Vappu Heiskalla oli mukanaan vesivärit ja niin työajan jälkeen syntyi useita akvarelleja luostarista ja sen ympäristöstä.Välirauhan aikana tammikuussa 1941 Vappu Heiska aloitti opinnot Ateneumissa ja syksyllä 1942 hän jatkoi opintoja Taideteollisuuskeskuskoulun (sittemmin Taideteollinen korkeakoulu, nyk Aalto-yliopisto) piirustuksenopettajien valmistusosastolla, josta hän valmistui 1945. Vappu Heiska jatkoi opintojaan sodan jälkeen Suomen Taideakatemien koulussa josta valmistui vuonna 1948. Piirustustaitojaan hän hioi Helsingin yliopiston piirustussalissa 1948. Opettajanammattiin hän hankki lisäoppia Jyväskylän kesäyliopistossa suorittamalla kasvatusopin approbaturin vuonna 1947 ja psykologian approbaturin 1949. Alkuvuonna 1950 Vappu Heiska sai loppuun auskultointinsa Helsingin tyttönormaalilyseossa ja oli pätevä sekä suomen- että ruotsinkielisiin kuvaamataidon- ja kirjoituksenopettajan virkoihin.Keski-Suomeen Vappu Heiska palasi 1950, kun hän sai kuvaamataidonopettajan paikan Saarijärven yhteiskoulusta. Saarijärveltä hän siirtyi Jyväskylän maalaiskuntaan Vaajakosken yhteiskouluun kuvaamataidon lehtoriksi, täällä hän toimi vuoteen 1972 asti. Siirtyessään opettajaksi Vaajakoskelle Vappu Heiska muutti lapsuuden kotiinsa Kramsunkadulle äitinsä luokse.Maisemamaalaus oli luonteenomaista Vappu Heiskan taiteessa, erityisesti hän maalasi Italian ja Lapin luontoa. Hän viimeisteli työnsä kotona atejeessa ottamiensa valokuvien perusteella. Toisin kuin isä Jonas, Vappu ei ollut kiinnostunut kuvaamaan keskisuomalaista luontoa. Ensimmäinen muotokuvakausi oli 1950-luvulla ja toinen 1970-luvulla. Useilla Italian matkoila syntyi runsaasti luonnosmaisesti käsiteltyjä tytön- ja pojanpäitä. Vappu Heiskan ilmaisun väline oli lähes aina hiili tai tussi. 1960-luvun alkupuolen voimakkaassa luomisvaiheessa hän käytti sivellintä. Lukuisilla Italian matkoilla Heiska tutustui goottilaisiin katedraaleihin, joiden tunnelmien taitavana kuvaajana hänet tunnetaan.Grafiikka oli uusi ilmaisuväline, johon Vappu Heiska tutustui 1980-luvulla Jyväskylässä grafiikan työpajatoiminnan myötä. Litografioita hän teki seuraavan viiden vuoden ajan, kunnes joutui terveyssyistä lopettamaan.Vappu Heiska piti useita yksityisnäyttelyitä, kotikaupungin lisäksi muun muassa Helsingissä Tampereella, Hämeenlinnassa, Lahdessa ja Oulussa sekä osallistui useihin yhteisnäyttelyihin. Hänen teoksiaan on kotien lisäksi useissa julkisissa kokoelmissa.Perheetön Vappu Heiska asui Kramsunkadun ateljeekodissa kissojensa kanssa kuolemaansa asti. Hän kuoli 72-vuotiaana isänsä syntymäpäivänä 13.10.1993. Vappu Heiska testamenttasi omaisuutensa, Kramsunkadun ateljeetalon sekä 799 taideteosta, Jyväskylän kaupungille. Vappu Heiskan toiveena oli, että Älylässä sijaitsevaa Heiskan taloa pihapiireineen hoidetaan osana kaupungin museokokonaisuutta. Heiskan taiteilijakoti kuuluu Keski-Suomen museoon.