Aikoja ja tapauksia Ahti Karjalaisen elämästä. Tunnetusti vaiteliaan miehen ytimekkäät yksityiset kirjoitukset avaavat näköaloja taannoiseen poliittiseen elämään 1950-luvulta 1970-luvulle.<br/><br/>Postin uudet hinnat 9.2.2015 alkaen:Postikulut 7,90€ v. 2015Tunnetusti vaiteliaan miehen ytimekkäät yksityiset kirjoitukset avaavat näköaloja taannoiseen poliittiseen elämään 1950-luvulta 1970-luvulle.Historiasta, politiikasta ja yhteiskunnasta kiinnostuneet ihmiset ovat odottaneet tätä teosta pitkään. Ahti Karjalainen oli ristiriitainen henkilö siinä mielessä, että hänen persoonastaan esitettiin – ja esitetään yhä vieläkin – mitä erilaisimpia käsityksiä, ilmeisesti siksi että hän jäi tuntemattomaksi ja etäiseksi suomalaisille. Nyt jokaisella on mahdollisuus tutustua Karjalaiseen hänen päiväkirjojensa ja muistiinpanojensa kautta.Ahti Karjalainen ei ollut muistiinpanoojaan kirjoittaessaan monisanainen mies, merkinnät ovat ajoittain hyvin niukkoja. Paikoin ne ovat silti varsin avoimia, paljastaviakin. Hänen tyylinsä on tavanomaista, hän ei kiusaa lukijaa arroganssilla eikä elitismillä.Vaitelias mies on itselleen kirjoittaessaan kirjoittanut koko kansan lukemiston ja tahtomattaan lähestynyt suomalaisia.

Ahti M Salonen vaalimainos / Ahti Markus Salonen (27. huhtikuuta 1911 Pietarsaari – 5. syyskuuta 2003) oli suomalainen poliitikko ja suomentaja.Salonen edusti SDP:n oikeistosiipeä ja vastusti presidentti Kekkosen ulkopolitiikkaa. Hän oli jyrkimpiä Keskustapuolueen ns. K-linjan arvostelijoita. Vuoden 1978 presidentinvaalissa Salonen asettui Suomen Perustuslaillisen Kansanpuolueen presidenttiehdokkaaksi ja tämän vuoksi hänet erotettiin SDP:stä. Vaaleissa Salonen sai 6 valitsijamiestä. Vuoden 1982 presidentinvaalien edellä Salonen vastusti Perustuslailliseksi Oikeistopuolueeksi muuttuneen puolueen asettumista Mauno Koiviston taakse.

Tuoll' on mun kultani : suomalainen samisdat -romaaniKirjaHenkilö Salonen, Ahti M., 1911-2003[A. M. Salonen] 1976Ulkoasu 194 s. ; 22 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu [Hki] : [A. M. Salonen] 1976Luokitus udk 894.541-3Suomenkielinen kertomakirjallisuus (ykl 84.2)Valmistaja (Kuopio : Kuopion kansallinen kirjap.)Lisätiedot Ahti M. SalonenISBN 951-99087-9-X sidottu

Kansa taisteli 1982 nr 11, Erkki Sutela: Marskin metsästysmajan rakentajat Lopella, Ipe Rautio: Olin marttana talvisodan kotirintamallaAhti Pesonen: 30.11.1939 Helsingissä, Munkkiniemen maastoon pudotetun pommikoneen kuva ja muistelmia tilanteesta, Viljo Vierimaa: Sakut karkasivat Rovaniemeltä, Puna-armeija tuli Kuhmon Laamasenvaaraan

Ahti Pekkala - Keskustapuolueen kansanedustaja 1970–1986, eduskunnan I varapuhemies 1976–1978 ja puhemies 1978–1979. Keskustapuolueen varapuheenjohtajana Pekkala oli 1971–1986. Pekkala oli valtiovarainministerinä kolmessa eri hallituksessa (Koivisto II, Sorsa III ja Sorsa IV) 1979–1986 eli kauemmin kuin kukaan hänen edeltäjänsä - nimikirjoitus kortilla

Asiasanat: muistelmat, Karjala, Koiviston pitäjä

Asiasanat: muistelmat, Karjala, Koiviston pitäjä

Muu(t) tekijä(t): Ahti Sonninen

Muu(t) tekijä(t): Antti Ahti, Eila Jakovuori ym.Asiasanat: kaskut, kansankertomukset, sananlaskut, sananparret, Vesilahti

Muu(t) tekijä(t): Antti Ahti, Eila Jakovuori ym.Asiasanat: kaskut, kansankertomukset, sananlaskut, sananparret

Muu(t) tekijä(t): Antti Ahti, Eila Jakovuori ym.Asiasanat: kaskut, kansankertomukset, sananlaskut, sananparret

Muu(t) tekijä(t): Ahti Sonninen

Muu(t) tekijä(t): Ahti Sonninen

Muu(t) tekijä(t): Ahti Sonninen

Asiasanat: lainsäädäntö, verotus, oikeustapaukset, vero-oikeus, oikeuskäytäntö, EY-oikeus, kansainvälinen oikeus, eurooppaoikeus, kansainvälinen vero-oikeus, oikeusperiaatteet, beskattning, lagstiftning, internationell rätt, rättspraxis, rättsfall, europarätt, Euroopan yhteisöjen tuomioistuin, EG-rätt

Merkinnät: exlibris: Ahti RytkönenSarja: Kansatieteellinen arkisto 28

Esko Johannes Rekola (s. 10. kesäkuuta 1919 Tampere) on moninkertainen ministeri sekä rautatiehallituksen pääjohtaja. Hän on koulutukseltaan lainopin kandidaatti (1945) sekä lakitieteen lisensiaatti (1954) ja on saanut varatuomarin arvon 1947.Rekola osallistui talvi- ja jatkosotaan kenttätykistössä ja on sotilasarvoltaan reservin kapteeni. Lakimieheksi valmistuttuaan hän on työskennellyt asianajotoimistossa ja vuodet 1948–1954 Maalaiskuntien liiton lakimiehenä, apulaistoiminnanjohtajana ja osastopäällikkönä. Yhteiskunnallisen korkeakoulun kunnallislainsäädännön yliopettaja hän oli 1954–1956 ja edelleen Valtiovarainministeriön vero-osaston päällikkö 1957–1959 ja tulo- ja menoarvio-osaston päällikkö 1959–1965. Valtioneuvoston kanslian kansliapäällikkönä hän oli 1965–1966 ja uudelleen 1977–1982. Rautatiehallituksen pääjohtajana hän oli 1966–1973 ja Liikenneministeriön kansliapäällikkö 1973–1976.Rekola toimi viidessä eri hallituksessa ministerinä: Valtiovarainministerinä (1963–1964 ja 1976–1977), II valtiovarainministerinä (1976 ja 1977–1979) ja Ulkomaankauppaministerinä 1979–1982). Rekola joutui jättämään paikkansa Kalevi Sorsan III hallituksessa, koska Keskustapuolue vaati siihen liittyneelle Liberaaliselle Kansanpuolueelle ministerinsalkkua. Tasavallan presidentti Mauno Koivisto asetti Rekolan hallitustunnustelijaksi vuoden 1987 eduskuntavaalien jälkeen. Hän ei kuitenkaan saanut puolueita tavoitteensa taakse, ja myöhemmin muodostettiin Harri Holkerin hallitus. Rekola on itse arvioinut olleensa Urho Kekkosen presidenttikauden kolmanneksi pitkäaikaisin valtioneuvoston jäsen Ahti Karjalaisen ja Johannes Virolaisen jälkeen.Postikulut 7,60€ v. 2014.

Lappilaisen metsurin pojan päiväkirjaa kansanedustajan arjesta.