Muu(t) tekijä(t): Marja Päivänsalo, Enne-Liisa VesikariMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: kirjastonhoitajat

Muu(t) tekijä(t): Visa AuvinenAsiasanat: muistelmat, historia, päiväkirjat, merenkulku, laivat, merimatkat, purjelaivat, merenkulkijat, merimiehet, lokikirjat

2021:5 (n:o 327)- Mikä on joulu?- Kalervo Sipi: Koronasta huolimatta- Tapani Tikkala: Muutosten vuosi 2022- Tapio Laine: Luvian sankarihaudan vapaussodan muistomerkki- Tapio Laine: Kohtalon päivä Pirttijärvellä 22.2.1918- Jouko Fossi: Muistotilaisuus Loimaalla 25.9.2021 kolmen murhatun loimaalaisen vapaussoturien muistomerkillä- Marjatta Jousmäki: Vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas Ähtärissä- Tapani Tikkala: Ludvig Scharf – saksalainen taiteilija vapaussodassa Tauluostoksilla antikvariaatissa- Tapani Tikkala: Majuri Schönbergin hautajaissaatto Vaasassa- Lasse Koskinen: Antero Svenssonin uravalinta muuttui jääkärinä Kartanon pojasta ei tullut historian opettajaa 1. osa- Mikko Uola: Sotilasvala ennen ja nyt- Jouni Kauhanen: Opettajaleiri Paltamon Mieslahdessa 1941-1942 Neuvostoopettajia uudelleen koulutettaviksi Kainuuseen- Lasse Koskinen: Viipurin rautatieasema oli tärkeä Suomelle - Raimo Malkamäki: Saksan yöhävittäjätoiminnasta – tuloksia ja tappioita- Mikko Uola: Keisarinnankivi aikojen saatossa- Jussi Niinistö: Pelon ja uhman vuodet (arv. Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet. Suomen tasavallan synty 1918-1922)- Jouni Koskela: Leninin Venäjältä turvaan vapaaseen Suomeen (arv. Ali Sadik-Ogli: Rahim – Persialainen, pitkä matka Suomeen)- Jussi Niinistö: Lapin kenraali (arv. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius)- Vesa Määttä: Protokollaopas – Tahtoa ja terästä (arv. Markus Anaja: Protokollaopas maanpuolustajille, Markus Anaja & Tuomas Hyrsky (toim.) : Tahtoa ja terästä. Näkökulmia sotilasperinteeseen)- Tapani Tikkala: Kahden tulen välissä kertoo vapaussodan tapahtumista Ruovedellä- Ilkka Virtanen: Lottaperinneliiton Lotta Svärd-juhlavuoden liittokokous ja Lottaaperinnepäivät Vaasassa 2. – 3.10.2021- Lotta Svärd 100 –juhlaviikonloppu ”Te lahjoititte meille tulevaisuuden”- Tapani Tikkala: Lotta Svärd-järjestön 100-vuotisjuhla Seinäjoella 31.10.2021- Merja Nieminen: Lotta Svärd 100 vuotta yhteisvastuuta juhlapäivä Kouvolassa 26.9.2021- Sirkka Ojala: Tampereella on esillä Lotta Svärd 100 –näyttely- Ilmavalvontalottien muistoksi muistolaatan paljastus Salo Uskelassa 19.9.2021- Maritta Pohls: Muistojen laulut – lauluyhtye Kanttiinin lotat- Lapin Lottaperinneyhdistyksen lipun naulaus 31.8.2021 (kuva)- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry luovutti Sinisiä Ristejä (kuva)- Aili Huhtinen: Sota kosketti – koskettaa myös naisia- Jorma K. O. Ignatius: Maanpuolustusaktiivi Arto Pulkkisen kirjekuorikokoelma- Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristen luovutus Gunwor Påttille (kuva)- Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen kunniakäynti sankarivainajien muistomerkillä 14.10.2021 (kuva)- Tapani Tikkala: Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen muistolaatan paljastustilaisuus Kaavilla 4.9.2021- Muistojuhla Valkealan kirkossa 26.9.2021 JR 8:n joukkojen kunniaksi (kuva)- Tapani Tikkala: Ruman Vallesmannin kyydissä Summaan ja Kollaalle- Vesa Määttä: Luentotilaisuus Aaro Pajarista ja Tolvajärven taistelusta- Jouni Koskela: Tamperelaiset Ruovedellä ja Juupajoella sotahistoria- ja kulttuuriretkellä- Heikki Laurila: Vapaussodan Lempäälän seudun perinneyhdistyksen esitelmätilaisuus 4.11.2021 lottien työn merkityksestä- Vesa Määttä: Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n 30-vuotisjuhla- Markku Rauhalahti: Kronstadtin varjot- Perinneliiton kultaisten merkkien luovutus Nina Schleiferille ja Paavo Enrothille (kuva)- Palvelukseen halutaan toiminnanjohtaja (hakuilmoitus)

Suomen ilmavoimien laivueet osa 3Lentolaivue 46 perustettiin ilmavoimien uudistuksen yhteydessä vuonna 1933. Kalustokseen se sai ajanmukaiset pommikoneet 1937, jolloin ensimmäiset Englannista ostetut Bristol Blenheim -koneet saapuivat Suomeen. Kolmekymmentäluvun loppu sujuikin uusiin koneisiin totutellessa. Talvisodan sytyttyä laivueen lentäjät olivat päättäneet, että kampoihin laitetaan tuli mitä tuli. Päätöstä ei muuttanut edes se, että laivue kärsi ensimmäiset tappionsa jo heti ensimmäisellä sotalennolla. Peräänantamattomat taistelut päättyivät maaliskuussa 1940 rauhansopimukseen, josta monet pommituslentäjät ennustivat lyhytkestoista. Ennustus toteutui, ja laivue kävi jatkosotaan miltei samoin voimin kuin edellisen päättyessä. Sotiminen tosin loppui tappioiden jälkeen heti alkuunsa, kun neljäkuutosella oli viikon kuluttua jäljellä enää yksi pommikone. Loppuvuodesta 1941 saatiin tieto, että Luftwaffelta saadaan lahjoituksena Dornier Do 17 Z pommittajia. Edessä oli matka Saksaan koneita noutamaan. Ensimmäiset ”Lentävät lyijykynät” saapuivat Suomeen tammikuussa 1942. Muiden pommituslentolaivueiden tapaan laivue 46 suoritti lukuisia pommitus- ja tiedustelutehtäviä. Lisäksi Dorniereilla kuvattiin paljon sekä pudotettiin kaukopartioille välttämättömiä tarviketäydennyksiä. Neljäkuutonen osallistui myös tappiollisiin Sekehen ja Lavansaaren pommituksiin, joissa tappioihin oli pääsyynä komentoportaassa tehdyt vakavat virheet.Vuoden 1943 lopulla laivueeseen perustettiin jälleen kolmas lentue, kun se sai kalustokseen venäläisiä Iljushin-sotasaalispommittajia. Dornier-vahvuuden kutistuttua kolmoslentue tuli tarpeeseen, sillä kesäkuussa 1944 Neuvostoliiton suurhyökkäyksen alettua laivue rahtasi tauotta pommeja Kannakselle tappioista välittämättä.Vihollisuuksien päättyessä neljäkuutosen konekalusto oli suurimmaksi osaksi tuhoutunut. Kaikkien osalta sotiminen ei kuitenkaan vielä päättynyt vaan se jatkui Lapin sodassa, jossa laivueelle tuli lisää tappioita. Huhtikuun 4. päivänä 1945 suoritettiin laivueen viimeinen sotalento.Suomen ilmavoimien sodanajan laivueista kertova sarja jatkuu nyt Matti Hämäläisen kirjoittamalla Pommituslentolaivue 46-kirjalla. Hämäläinen kirjoittaa asiantuntevalla ja taidokkaalla tyylillään suomalaisen pommikonelaivueen mukaansatempaavista vaiheista. Tekstiä täydentävät sadat harvinaiset ja ennen julkaisemattomat valokuvat.

Muu(t) tekijä(t): Visa AuvinenAsiasanat: muistelmat, historia, päiväkirjat, merenkulku, laivat, merimatkat, purjelaivat, merenkulkijat, merimiehet, lokikirjat

Asiasanat: järjestöhistoriikit, sahateollisuus, sahalaitokset, sahat

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

Muu(t) tekijä(t): Visa AuvinenAsiasanat: muistelmat, historia, päiväkirjat, merenkulku, laivat, merimatkat, purjelaivat, merenkulkijat, merimiehet, lokikirjat

Kannen sisäpuolella lahjoitustarra. Etusivulla tekijän singneeraus.Kyseessä on Siukosen yli 40-vuotisen urheilukirjailijanuran huipennus ja Suuri Olympiateos -sarjan muhkea päätösosa: olympiakisat kautta aikojen, antiikin Olympiasta tähän päivään asti. Suuri Olympiateos kertoo olympiakisoista kaiken olennaisen tiedon sanoin, kuvin, tuloksin ja tilastoin. Upeassa teoksessa on yli 400 valokuvaa. Suuri Olympiateos on laaja ja perusteellinen yhteenveto tuloksineen olympiahistorian vaiheista kautta aikojen. Mukana ovat nykyaikaiset olympiakisat: kesäkisat Ateenasta 1896 Lontooseen 2012, talvikisat Chamonix'sta 1924 Vancouveriin 2010 Suomen yli 100-vuotinen olympiataival ja Suomen olympiaedustajat 1906-2012. Ainutlaatuinen penkkiurheilijan, urheilijan ja valmentajan toiveteos, haluttu ja arvokas lahjateos! Markku Siukonen (64) on yksi maamme harvoja päätoimisia urheilukirjailijoita. Hän on osallistunut 40 vuoden aikana noin 140 kirjan toimitus- ja kirjoitustyöhön, yli 80 teoksessa päätoimittajana ja -kirjoittajana tai vastaavana toimittajana. Hänen kirjojaan on palkittu monilla tunnustuksilla, peräti kahdesti vuoden urheilukirja -valinnalla. Parhaiten Siukonen tunnetaan juuri Suuri Olympiateos -sarjan päätoimittajana sekä Urheilun vuosikirja -sarjan uurastajana.

Historiallisia tutkimuksia 173

Muu(t) tekijä(t): Aarno MaliniemiSarja: Suomen historian lähteitä 2Asiasanat: suomalaisuus, päiväkirjat, sivistystyö

Muu(t) tekijä(t): Aarno MaliniemiSarja: Suomen historian lähteitä 2Asiasanat: suomalaisuus, päiväkirjat, sivistystyö

Asiasanat: suomen kieli, kuvasanakirjat

Muu(t) tekijä(t): Saara YlönenAsiasanat: talvisota, jatkosota, sotahistoria, kirjeet, päiväkirjat, Lapin sota, sota, Suomen sisällissota, sotatoimet, sotilaat, autonomian aika, muistiinpanot, Suomen sota, sotarintama, Ruotsin vallan aika, sotapäälliköt, sotakokemukset

Odd Fellow -järjestön matrikkeli vuodelta 1981.The Oddfellow on epäpoliittinen keskinäisen avun järjestö eli veljeskunta, joka perustettiin virallisesti vuonna 1810 Manchesterissa.Veljeskunta kehittyi Englannissa 1700-luvulla, jolloin ei ollut hyvinvointivaltiota, kansallista terveydenhuoltoa tai sosiaaliturvaa. Järjestön tarkoituksena on turvata jäsenten ja heidän perheidensä toimeentulo sairauden ja vanhuuden varalta. Järjestöllä on myös neuvontapalvelu. Nykyään järjestöllä on myös olutiltoja ja muuta virkistystoimintaa.Legendan mukaan järjestö juontaisi juurensa jo israelilaisten Baabelin vankeuteen 500-luvulle eaa.Amerikan Yhdysvalloissa järjestön jatkaja on I.O.O.F. eli Independent Order of Odd Fellows. Se on brittiläistä järjestöä laajempi, ja silläkin on ikää lähes 200 vuotta. Sen perusti Thomas Wildey Baltimoressa 26. huhtikuuta 1819.Suomen Odd Fellow -järjestö on lähtöisin Yhdysvalloista, ja se saapui Suomeen Ruotsin kautta vuonna 1925. Järjestö on kaksikielinen. Tällä hetkellä jäseniä on reilut 9500.Odd Fellow -järjestö sekoitetaan usein vapaamuurariuteen, jota se toimintatavoiltaan muistuttaa. Se ei kuitenkaan ole vapaamuurarillinen.Sen ulkoinen tunnusmerkki on kolme toisiinsa linkittynyttä lenkkiä, jotka kuvastavat ystävyyttä, rakkautta ja totuutta.Keskiajalla Englannissa syntyi merkittävä kilta- ja ammattikuntalaitos edistämään ja harjoittamaan tiettyjä ammatteja ja elinkeinoja. Ammattikuntajärjestelmä sisälsi tiukkoja sääntöjä eri ammattiluokille tarkoituksena suojata ammattisalaisuuksia ja käsityötaitoa.Yhteiskunnan sosiaalisen lainsäädännön puute johti siihen, että killat ja ammattikunnat elinkeinoelämään yhdistävien tehtävien lisäksi myös ottivat tehtäväkseen auttaa jäseniään ja heidän perheitään työttömyys-, sairaus- ja kuolintapauksissa. Välttääkseen ulkopuolisten sisäänpääsyn kokouksiin käytettiin sisäänpääsyn yhteydessä tunnussanoja ja -merkkejä.Vähitellen kiltojen ja ammattikuntien alkuperäinen merkitys heikkeni ja jäljelle jäi se toiminnan osuus, joka perustui yhteenkuuluvaisuuteen ja sisäiseen avunantoon. Tämä kehitys on vaikuttanut sellaiseen merkittävään yhdistys- ja veljeskuntatoimintaan, jolle tunnusomaista on ihanteellisten eettisten oppien ja käytännön avustustoiminnan harjoittaminen. Odd Fellow -veljeskunnan juuret ovat todennäköisesti tässä yhteiskuntakehityksessä.Varmuudella ei voida sanoa, miten Odd Fellow sai alkunsa. Eräässä museossa Hardwichissä, Skotlannissa säilytetään pergamentille kirjoitettua Odd Fellow -seuralle annettua vapaakirjettä. Kirje on päivätty 7. toukokuuta 1643, mutta väitetään, että Odd Fellow -veljeskunta olisi perustettu yli sata vuotta aikaisemmin eli 5. helmikuuta 1537. Englantilaisessa kirjallisuudessa mainitaan Odd Fellow ensimmäisen kerran tietääksemme 1745. Siinä ei kuitenkaan anneta lähempiä tietoja järjestöstä tai sen toiminnasta.

20.6.1944 oli synkkä päivä Suomen historiassa. Tuona päivänä suomalaiset menettivät Viipurin ja arviolta 150 ihmistä sai surmansa Suomen historian tuhoisimmassa siviilipommituksessa. Neljännestunnin aikana Elisenvaaran risteysasemaa pommitti kahdeksankymmentä neuvostokonetta. Ratapihalla seisoneisiin juniin oli ahtautunut pääasiassa naisia ja lapsia. Elisenvaaran pommituksesta ei kirjoitettu tapahtuman jälkeen sanaakaan, sillä Päämaja oli ankarasti kieltänyt kertomasta ilmapommitusten uhreista muille kuin lähiomaisille. Eikä sensuuri olisi päästänyt läpi Elisenvaara-uutisointia, jos jokin tiedotusväline olisi sattunut tietoa saamaankin. Myöhempää kirjoittelua Elisenvaarasta patosi valvontakomission pelko ja sittemmin Kekkosen aikana journalistien itsesensuuri. "Tapaus Elisenvaara" jäikin liki unohduksiin. Elisenvaaran pommitukset kertoo pommituksen synkän tarinan sekä pommittajien että uhrien näkökulmasta. Uhrien silminnäkijäkuvausten lisäksi teoksen lähteinä ovat Venäjän sota-arkistosta löytyneet Elisenvaaraa pommittaneen lento-osaston sotapäiväkirjat. Lähteenä on käytetty myös tämän lento-osaston historiikkia, jossa on minuutintarkkoja kuvauksia suurpommituksesta sekä sen syistä ja seurauksista.

2021:5 (n:o 327)- Mikä on joulu?- Kalervo Sipi: Koronasta huolimatta- Tapani Tikkala: Muutosten vuosi 2022- Tapio Laine: Luvian sankarihaudan vapaussodan muistomerkki- Tapio Laine: Kohtalon päivä Pirttijärvellä 22.2.1918- Jouko Fossi: Muistotilaisuus Loimaalla 25.9.2021 kolmen murhatun loimaalaisen vapaussoturien muistomerkillä- Marjatta Jousmäki: Vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas Ähtärissä- Tapani Tikkala: Ludvig Scharf – saksalainen taiteilija vapaussodassa Tauluostoksilla antikvariaatissa- Tapani Tikkala: Majuri Schönbergin hautajaissaatto Vaasassa- Lasse Koskinen: Antero Svenssonin uravalinta muuttui jääkärinä Kartanon pojasta ei tullut historian opettajaa 1. osa- Mikko Uola: Sotilasvala ennen ja nyt- Jouni Kauhanen: Opettajaleiri Paltamon Mieslahdessa 1941-1942 Neuvostoopettajia uudelleen koulutettaviksi Kainuuseen- Lasse Koskinen: Viipurin rautatieasema oli tärkeä Suomelle - Raimo Malkamäki: Saksan yöhävittäjätoiminnasta – tuloksia ja tappioita- Mikko Uola: Keisarinnankivi aikojen saatossa- Jussi Niinistö: Pelon ja uhman vuodet (arv. Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet. Suomen tasavallan synty 1918-1922)- Jouni Koskela: Leninin Venäjältä turvaan vapaaseen Suomeen (arv. Ali Sadik-Ogli: Rahim – Persialainen, pitkä matka Suomeen)- Jussi Niinistö: Lapin kenraali (arv. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius)- Vesa Määttä: Protokollaopas – Tahtoa ja terästä (arv. Markus Anaja: Protokollaopas maanpuolustajille, Markus Anaja & Tuomas Hyrsky (toim.) : Tahtoa ja terästä. Näkökulmia sotilasperinteeseen)- Tapani Tikkala: Kahden tulen välissä kertoo vapaussodan tapahtumista Ruovedellä- Ilkka Virtanen: Lottaperinneliiton Lotta Svärd-juhlavuoden liittokokous ja Lottaaperinnepäivät Vaasassa 2. – 3.10.2021- Lotta Svärd 100 –juhlaviikonloppu ”Te lahjoititte meille tulevaisuuden”- Tapani Tikkala: Lotta Svärd-järjestön 100-vuotisjuhla Seinäjoella 31.10.2021- Merja Nieminen: Lotta Svärd 100 vuotta yhteisvastuuta juhlapäivä Kouvolassa 26.9.2021- Sirkka Ojala: Tampereella on esillä Lotta Svärd 100 –näyttely- Ilmavalvontalottien muistoksi muistolaatan paljastus Salo Uskelassa 19.9.2021- Maritta Pohls: Muistojen laulut – lauluyhtye Kanttiinin lotat- Lapin Lottaperinneyhdistyksen lipun naulaus 31.8.2021 (kuva)- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry luovutti Sinisiä Ristejä (kuva)- Aili Huhtinen: Sota kosketti – koskettaa myös naisia- Jorma K. O. Ignatius: Maanpuolustusaktiivi Arto Pulkkisen kirjekuorikokoelma- Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristen luovutus Gunwor Påttille (kuva)- Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen kunniakäynti sankarivainajien muistomerkillä 14.10.2021 (kuva)- Tapani Tikkala: Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen muistolaatan paljastustilaisuus Kaavilla 4.9.2021- Muistojuhla Valkealan kirkossa 26.9.2021 JR 8:n joukkojen kunniaksi (kuva)- Tapani Tikkala: Ruman Vallesmannin kyydissä Summaan ja Kollaalle- Vesa Määttä: Luentotilaisuus Aaro Pajarista ja Tolvajärven taistelusta- Jouni Koskela: Tamperelaiset Ruovedellä ja Juupajoella sotahistoria- ja kulttuuriretkellä- Heikki Laurila: Vapaussodan Lempäälän seudun perinneyhdistyksen esitelmätilaisuus 4.11.2021 lottien työn merkityksestä- Vesa Määttä: Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n 30-vuotisjuhla- Markku Rauhalahti: Kronstadtin varjot- Perinneliiton kultaisten merkkien luovutus Nina Schleiferille ja Paavo Enrothille (kuva)- Palvelukseen halutaan toiminnanjohtaja (hakuilmoitus)tiin

"Se, että partioliike aikoinaan levisi kulovalkean tavoin sakkien keskuuteen, oli itse asiassa ainutlaatuinen ilmiö kasvatuksen historiassa. Se osoitti samalla, että partio imee elinvoimansa suoraan sakkimaailmasta. Voidaan siis kysyä mitä tapahtuisi jo tämä napanuora ketkeaisi? Miten nämä yhteydet toimivat tänä päivänä? Vieläkö vartiojärjestelmä on se automaatti, joka takaa sen että nuo elintärkeät yhteydet sakkeihin toimivat?"