Asiasanat: maanpuolustus, puolustusvoimat, johtaminen, sotatoimet, sotilaat, sotataito, sodanjohto, sotatiede, sotilasjohtaminen

Sarja: Suomen sotatieteellisen seuran julkaisuja n:o 18Asiasanat: ulkopolitiikka, puolustusvoimat, puolueettomuus, puolustuspolitiikka

Sarja: Suomen sotatieteellisen seuran julkaisuja n:o 18Asiasanat: ulkopolitiikka, puolustusvoimat, puolueettomuus, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Jyri Raitasalo, Juha Mäkinen ym.Sarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:o 76Asiasanat: maanpuolustus, puolustusvoimat, sotatoimet, sotilaat, sotataito, sodanjohto, sotatiede, sotilasjohtaminen, hybridisota

Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenAsiasanat: puolustusvoimat, armeija, sotilaat

Lukijat saavat selkeän kokonaiskuvan Suomen itsenäisyyden aikana käymiemme sotien taustoista. Asiantuntijoiden laatima teos esittää sen puolustustaistelun, jonka Suomen kansa on 1900-luvulla joutunut vapautensa puolesta käymään. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 15 cm.

Muu(t) tekijä(t): Eva Isaksson, Barton HackerAlkuteos: Women and the military systemAsiasanat: naiset, sodat, puolustusvoimat, militarismi, sukupuoli, rauhanaate

Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka eivät palvele kotimaan puolustusta vaan enemmänkin Yhdysvaltain ja Naton tarpeita. Onko pieni sisäpiiri harhauttanut eduskuntaa? Miten kansainväliset aseyhtiöt, upseerit, poliitikot ja virkamiehet taistelevat suomalaisten rahoista? Miksi Suomi ostaa kalliita hävittäjäpommittajia, kun voisi panostaa halvemmalla kunnon tykistöön? Ovatko poliitikot siunanneet hankkeita, joista eivät tiedä juuri mitään? Mihin johtavat lisääntyvät kansainväliset sotaharjoitukset?

Viipurin menetyksestä tulee kesäkuussa kuluneeksi 70 vuotta Viipurin puolustus romahti 20.6.1944 ja Suomen toiseksi suurin kaupunki menetettiin muutamassa tunnissa puna-armeijalle. Miksi ja miten Viipuri sortui? Suomen sotahistorian suurin sotatrauma ja sitä seurannut torjunta ovat synnyttäneet ristiriitaisia asiakirjoja ja lukuisia legendoja. Arvostettu sotahistorioitsija Ohto Manninen ja Viipurin-tuntija Kyösti Rainila punnitsevat keskustelevassa kirjassaan kertomusten paikkansapitävyyttä.

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: maanpuolustus, kansainväliset suhteet, turvallisuuspolitiikka, sota, geopolitiikka, Suomi, puolustuspolitiikka, strategia, puolustusvalmius, 1939

Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenAlkuteos: Cold willAsiasanat: historia, sotahistoria, puolustusvoimat, armeijat

Päällystöliitto ry perustettiin 24.6.1929 Viipurin Vanhassa linnassa Suomen Aliupseeriliiton nimisenä. Tänään Päällystöliitto ry on Akavaan kuuluva noin 5000 jäsenen ammattiliitto, jonka jäsenistön pääosan muodosta opistoupseeristo. Kuvitettu. Dimensiot 26 ¤ 18 cm.

Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944 tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti Gustaf ”Eka” Magnusson oli kuitenkin aavistanut sodan lopputuloksen jo varhain ja toteuttanut hävittäjien johtamisjärjestelmän Kannaksella sekä laatinut lentorykmenttinsä vetäytymissuunnitelman. Näiden valmistelujen ansiosta vähälukuiset hävittäjämme kykenivät taistelemaan vihollisen ilmaylivoimaa vastaan ja aiheuttamaan hyökkääjälle tuntuvia tappioita.Eka Magnusson oli perehtynyt hävittäjien johtamiseen 30-luvulla tekemillään ulkomaankomennuksilla, mutta uudistusmielinen upseeri ei saanut vastakaikua Ilmavoimien johdolta ja hän joutui kamppailemaan näkemystensä puolesta vielä sotienkin aikana. Talvisodan syttyessä Magnusson joutui laivueenkomentajana epätoivoiseen tehtävään puolustaessaan pienellä hävittäjäosastolla Kannaksen ilmatilaa. Raskas kokemus sai hänet vakuuttumaan hyvin johdetun ja suorituskykyisen hävittäjäaseen tärkeydestä pienen maan puolustuksessa.Kun Suomen kohtalon hetki sitten koitti kesällä 1944, havaittiin Magnussonin luoman johtamisjärjestelmän merkitys puolustustaistelussa ja hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti. Myös alaiset arvostivat Magnussonia – hän oli komentaja, joka loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.Eka Magnusson on tunnettu saavutuksistaan hävittäjäkomentajana, mutta hän oli myös humanisti ja henkinen etsijä, joka perehtyi eri uskontoihin ja oli kiinnostunut teosofiasta sekä ruusuristiläisyydestä. Kirjan sivuilta piirtyykin kuva poikkeuksellisesta upseerista ja ihmisestä, joka kulki vankkumatta valitsemallaan tiellä. Kovakantinen 148 x 210 mm 394 sivua 160 kuvaa ISBN 978-952-229-200-1

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: puolustusvoimat, sotatiede, aselajit, panssarijoukot, kauppalaivasto, kranaatinheittimet

Asiasanat: jalkaväki, puolustuspolitiikka, sota-alukset, kenttätykistö, sotilasrikokset

Muu(t) tekijä(t): Ilkka RantaAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotilaspolitiikka, sotilaspedagogiikka

Muu(t) tekijä(t): Aarno VehviläinenSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:o 60Asiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotilaspolitiikka, sotilaspedagogiikka

Muu(t) tekijä(t): S. SimeliusSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisuAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Paavo IlmolaSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisuAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Cold willAsiasanat: historia, sotahistoria, puolustusvoimat, armeijat