Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenAsiasanat: puolustusvoimat, armeija, sotilaat

Muu(t) tekijä(t): Eva Isaksson, Barton HackerAlkuteos: Women and the military systemAsiasanat: naiset, sodat, puolustusvoimat, militarismi, sukupuoli, rauhanaate

Suomen sotajohto on tehnyt miljardien eurojen hankintoja, jotka eivät palvele kotimaan puolustusta vaan enemmänkin Yhdysvaltain ja Naton tarpeita. Onko pieni sisäpiiri harhauttanut eduskuntaa? Miten kansainväliset aseyhtiöt, upseerit, poliitikot ja virkamiehet taistelevat suomalaisten rahoista? Miksi Suomi ostaa kalliita hävittäjäpommittajia, kun voisi panostaa halvemmalla kunnon tykistöön? Ovatko poliitikot siunanneet hankkeita, joista eivät tiedä juuri mitään? Mihin johtavat lisääntyvät kansainväliset sotaharjoitukset?

Viipurin menetyksestä tulee kesäkuussa kuluneeksi 70 vuotta Viipurin puolustus romahti 20.6.1944 ja Suomen toiseksi suurin kaupunki menetettiin muutamassa tunnissa puna-armeijalle. Miksi ja miten Viipuri sortui? Suomen sotahistorian suurin sotatrauma ja sitä seurannut torjunta ovat synnyttäneet ristiriitaisia asiakirjoja ja lukuisia legendoja. Arvostettu sotahistorioitsija Ohto Manninen ja Viipurin-tuntija Kyösti Rainila punnitsevat keskustelevassa kirjassaan kertomusten paikkansapitävyyttä.

Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenAlkuteos: Cold willAsiasanat: historia, sotahistoria, puolustusvoimat, armeijat

Puna-armeijan suurhyökkäys kesällä 1944 tuli yllätyksenä Suomen sodanjohdolle. Lentorykmentti 3:n komentaja everstiluutnantti Gustaf ”Eka” Magnusson oli kuitenkin aavistanut sodan lopputuloksen jo varhain ja toteuttanut hävittäjien johtamisjärjestelmän Kannaksella sekä laatinut lentorykmenttinsä vetäytymissuunnitelman. Näiden valmistelujen ansiosta vähälukuiset hävittäjämme kykenivät taistelemaan vihollisen ilmaylivoimaa vastaan ja aiheuttamaan hyökkääjälle tuntuvia tappioita.Eka Magnusson oli perehtynyt hävittäjien johtamiseen 30-luvulla tekemillään ulkomaankomennuksilla, mutta uudistusmielinen upseeri ei saanut vastakaikua Ilmavoimien johdolta ja hän joutui kamppailemaan näkemystensä puolesta vielä sotienkin aikana. Talvisodan syttyessä Magnusson joutui laivueenkomentajana epätoivoiseen tehtävään puolustaessaan pienellä hävittäjäosastolla Kannaksen ilmatilaa. Raskas kokemus sai hänet vakuuttumaan hyvin johdetun ja suorituskykyisen hävittäjäaseen tärkeydestä pienen maan puolustuksessa.Kun Suomen kohtalon hetki sitten koitti kesällä 1944, havaittiin Magnussonin luoman johtamisjärjestelmän merkitys puolustustaistelussa ja hänelle myönnettiin ansioistaan Mannerheim-risti. Myös alaiset arvostivat Magnussonia – hän oli komentaja, joka loi laivueensa hengen osallistumalla miestensä rinnalla ilmataisteluihin.Eka Magnusson on tunnettu saavutuksistaan hävittäjäkomentajana, mutta hän oli myös humanisti ja henkinen etsijä, joka perehtyi eri uskontoihin ja oli kiinnostunut teosofiasta sekä ruusuristiläisyydestä. Kirjan sivuilta piirtyykin kuva poikkeuksellisesta upseerista ja ihmisestä, joka kulki vankkumatta valitsemallaan tiellä. Kovakantinen 148 x 210 mm 394 sivua 160 kuvaa ISBN 978-952-229-200-1

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: puolustusvoimat, sotatiede, aselajit, panssarijoukot, kauppalaivasto, kranaatinheittimet

Asiasanat: jalkaväki, puolustuspolitiikka, sota-alukset, kenttätykistö, sotilasrikokset

Muu(t) tekijä(t): Ilkka RantaAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotilaspolitiikka, sotilaspedagogiikka

Muu(t) tekijä(t): Aarno VehviläinenSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisu N:o 60Asiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotilaspolitiikka, sotilaspedagogiikka

Muu(t) tekijä(t): S. SimeliusSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisuAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Paavo IlmolaSarja: Suomen sotatieteellisen seuran vuosijulkaisuAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Heikki TiilikainenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Cold willAsiasanat: historia, sotahistoria, puolustusvoimat, armeijat

Sarja: Historiallisia tutkimuksia 168Asiasanat: historia, työväenliike, poliittinen historia, sortovuodet

2021:4 (n:o 326)- Kommunismin varjossa- Kimmo Huilla: Olavi Heliövaara toimi pappina vedenjakajalla Vapaussodan aikana- Antti Airila: Vapauden puolesta Huittisissa- Tapani Tikkala: Vapaussodan rintamamiesrykmenttiä koottiin talvisotaan – Teuvan Rintamamiesyhdistyksen vapaaehtoiset- Lasse Koskinen: Kiiskilän kartanoa pelastetaan parhaillaan Viipurissa Suomalaisomistaja Vapaussodan Rintamamiesten Liitto- Lasse Koskinen: Viipurin Markovilla oli puolustuslaitoksen koulutuskeskus Neuvostoliitossa tehtiin varhainen hyökkäyssuunnitelma- Veikko Leväniemi: Opettajani Lasse Saxell (1914-2001)- Mikko Uola: Saksalaisten kenttärata Hyrynsalmi-Kuusamo- Raimo Malkamäki: Majuri Paul Zorner – kuljetuskonelentäjästä yöhävittäjä-ässäksi- Kari Huhta: Saksan Panssarimuseo Munsterissa- Mikko Uola: Malmin lentokenttä historian eri vaiheissa- Vesa Määttä: Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka (arv. Heikki RoikoJokela: Kriisien värittämät vuodet. Kaarlo Juho Ståhlbergin presidenttikauden ulkopolitiikka 1919-1925)- Jukka Knuuti: Sukuhistoriaksi laajeneva jääkäritarina (arv. Matti Kauppila: Ein trauriger Jägerleutnant Kalle Wilhelm Kauppila)- Leena Niemi: Norjan miehityksestä (arv. Maria Huhta: Hitlerin jäljillä ja pohjolan menneisyydessä. Meri on Norjan kohtalonkysymys)- Pertti Rampanen: Suomi suurvaltojen puristuksessa 1939-1940 (arv. Pekka Visuri & Eino Murtorinne: Hitlerin ja Stalinin kaupankäynti Suomesta 1939-1940 – Kiista Suomen asemasta Saksan ja Neuvostoliiton vaikutuspiirissä)- Miia-Susanna Koski: Lotta Svärdit – edelläkävijöitä, esikuvia ja vaikuttajia- Kaija Vesala: Lottakanttiinin lumoa- Heinävesi 100 Perinnetyö ry yhdistyksen jäsenet: Paikallista perinnettä kasvomaskien takaa - Sirkka Ojala: Kevätretki Panssarimuseoon- Sirkka Ojala: Lotta-laulajaiset 13. kerran Hämeenlinnassa- Anneli Rinta-Knuuttila: In Memoriam – Maija Kitinoja 1917-2021- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n kevätkokous- Ylioppilaiden kunniakäynti sankarihaudoilla Kannuksessa 28.8.2021 (kuva)- Kunniakäynti Luvian sankarivainajien muistomerkillä 5.6.2021 (kuva)- Kalevi Sirén: Karjalan Prikaatin Kilta ry juhlisti yhdessä Kouvola Seuran kanssa merkkitapahtumia Keski-Suomen Rykmentti teki Kouvolasta tunnetun varuskuntapaikkakunnan 100 vuotta sitten- Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistys ry:n johtoryhmän kokous 17.6.2021 Tottesundin kartanossa Vöyrin Maksamaalla (kuva)- Tapani Tikkala: Puolustusvoimain lippujuhlapäivä Seinäjoella Mannerheimin patsaalla- Jouko Fossi: Saariston Vapaajoukon muistomerkki paljastettiin Ahvenanmaan Vårdössä 17.6.2021- Vapaussodan Perinneliiton puheenjohtaja Kalervo Sipin 75-vuotispäivän juhlalounas Tampereen Suomalaisella Klubilla 15.6.2021 (kuva)- Vesa Määttä: Vapaussodan Perinneliitto ry:n liittokokous 29.6.2021- Tapani Tikkala: Etelä-Pohjanmaan Sotilaspoikien Perinnekilta ry:n 30-vuotisjuhla- Matti Latvala: On isät täällä taistelleet: Tykkimiehet paljastivat muistomerkkinsä Kiteellä - Vesa Määttä: Jatkosodan alkamisen 80-v muistojuhla Rautjärvellä 31.7.2021- Tapani Tikkala: Vänrikki Esko Paavilaisen sankarihautajaiset Vaasassa 31.7.2021- Tapani Tikkala: Lakeuksilta kohti Tamperetta perinneyhdistyksen kesäretki 7.8.2021- Paavo Mikkonen: Vapaussodan viimeisen taistelun muistolaatan paljastaminen Kouvolan Valkealan Jokelassa 12.8.2021- Sotakamreeri Teuvo Mahrbergin 80-vuotispäivän (5.7.2021) kunniaksi muotokuvan paljastus 5.8.2021 (kuva)- Tietokirjailija, dosentti Mikko Uolalle Vapaussodan Perinneliiton stipendin luovutus 2.8.2021 (kuva)- Markku Rauhalahti: Viron uudelleen itsenäistymistä juhlistettiin Tampereella 20.8.2021- Lasse Koskinen: Artjärven Sibelius-muistomerkin juhla siirrettiin

Muu(t) tekijä(t): Eva Isaksson, Barton HackerMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Women and the military systemAsiasanat: naiset, sodat, puolustusvoimat, militarismi, sukupuoli, rauhanaate

Muu(t) tekijä(t): P. IlmolaAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka

Muu(t) tekijä(t): P. HalttuAsiasanat: puolustusvoimat, puolustuspolitiikka, sotatiede

Asiasanat: maanpuolustus, puolustusvoimat, johtaminen, sotatoimet, sotilaat, sotataito, sodanjohto, sotatiede, sotilasjohtaminen

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia