Muu(t) tekijä(t): Jaakko MäkeläinenAsiasanat: lohdutus

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: upseerit, toimiupseerit, aliupseerit, kanta-aliupseerit

Alkuteos: All the Broken PlacesAsiasanat: naiset, Lontoo, läheiset, natsit, perheväkivalta, katumus, ikääntyneet, Iso-Britannia, valinta, menneisyys, salaisuudet, naapurit

Muu(t) tekijä(t): Valfrid HedmanMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Raija RintamäkiAlkuteos: Dinosaur Dig!Asiasanat: lastenkirjallisuus, kaivinkoneet, työkoneet, dinosaurukset, kuvakirjat, rakennustyömaat

Asiasanat: lainsäädäntö, vuosiloma, vuosilomalaki

Muu(t) tekijä(t): Paula TakioSarja: Valehtelevat viettelijät 1Alkuteos: Pretty little liars

Muu(t) tekijä(t): Timo KaisanlahtiAsiasanat: lainsäädäntö, tilinpäätös, verotus, tuloslaskelmat, kirjanpito, laskentatoimi, arvonlisävero, kirjanpitolaki, tulot, oma pääoma, menot, vieras pääoma, varaukset

Mikael Stanowskysta ei ole juurikaan tietoja taiteilijamatrikkeleissa. Kiinnostus lahjakkaan taiteilijan töitä kohtaan on kuitenkin kasvussa.Mikael Stanowsky syntyi vuonna 1883 Käkisalmella puolalaissukuiseen käsityöläisperheeseen. 29-vuotiaana hän solmi onnelliseksi osoittautuneen avioliiton toisen taiteilijan, Ina Sjöströmin kanssa. Pariskunta tutustui Turussa mutta asettui Helsinkiin.Stanowsky ei tiettävästi opiskellut taidekouluissa. Sitä, harjoitteliko hän maalausta itsenäisesti vai yksityisen opettajan johdolla, ei varmasti tiedetä.Stanowsky keskittyi teoksissaan rakastamaansa luontoon. Pääosaa hänen töissään esittävät meri ja rantamaisemat. Maisemien ohella Stanowsky maalasi jonkin verran asetelmia ja muotokuvia.Stanowskyn tyyli on realistisen rehevää ja pelkistettyä. Erityisen taitava hän oli värien käytössä.Stanowsky kohtasi sukunimensä vuoksi runsaasti ennakkoluuloja. Nimen venäläinen kaiku vaikeutti myös hänen pääsyään Helsingin taidepiireihin. Ulkopuoliseksi jääminen ei kuitenkaan sammuttanut intohimoa taiteeseen. Stanowskyn paras tuki ja läheisin työtoveri oli hänen vaimonsa. TS

Jatkoa kirjalle Ylämaan sudet. Historiaa ja romantiikka Skotlannin nummilta.

Kommellusten juhlaa: koko menestyssarja nyt kahtena muhkeana lukupakettina. Reuhurinteen koulussa arkisimmistakin pikku asioista saattaa paisua uskomaton soppa. Eikä ihme, sillä samaan luokkaan mahtuvat kaikki koulun oppilaat ekaluokkalaisista kuudesluokkalaisiin. Jokainen päivä on seikkailu myös opettaja Aapeli Käelle, joka yrittää parhaansa mukaan paimentaa katrastaan opintiellä. Tuula Kallioniemen huippusuosittu sarja ilmestyi alun perin vuosina 1998-2001. Reuhurinne 1 sisältää teokset Reuhurinteen ala-aste ja Pusuja ja pulmia.

Aune Annikki Mikkonen (1922 Oulu – 2002) oli suomalainen taidegraafikko.Mikkonen opiskeli Vapaassa taidekoulussa 1946–1947, Suomen Taideakatemian koulussa hän sai 1948–1950 ja 1951–1952 koulutuksen sekä taidemaalariksi että taidegraafikoksi. Hän opiskeli Atelier Calevaert-Brunissa Pariisissa 1956 ja osallistui Tuulikki Pietilän grafiikan jatkokurssille 1957.Taidemaalarikoulutuksesta huolimatta hän piti itseään ennen kaikkea graafikkona, sillä värit eivät olleet hänen luontainen ilmaisukeinonsa. Hän pani töitään esille julkisesti ensimmäisen kerran 1952, mutta ensimmäisen yksityisnäyttelyn hän piti vasta 1960-luvun lopulla. Hän oli erityisesti luonnon havainnoitsija ja tulkitsija.Hän lahjoitti Ateneumin taidemuseolle vuonna 2001 yli 200 grafiikan lehteä ja 29 luonnoskirjaa.[3] Mikkonen teki myös exlibriksiä.Mikkoselle myönnettiin Pro Finlandia -mitali 1973.

Opiskelijat luokittain: nimet, kotipaikka ja syntymäaika

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Kulkematon kortti

Muu(t) tekijä(t): Juha Nikulainen, Timo Lindström