Altuca16396321087_b4abbb7e42.jpgEho-Altissa Altucakuva Hans Kerensky (Kuva oikealla)Altuca on saksalainen keskikokoinen teleskooppiputkietsinkamera, jonka Eho-Altissa on valmistanut Dresdenissä.Se ottaa 6x6 cm neliömuotoisia kuvia 120-tyyppiselle rullafilmille.EritelmätTuotantokausi: 1951-1953Koko: 6 x 6 cm 120-tyyppisellä rullafilmilläLinssi: Kokoontaitettava Meritar 1:3,5 75mm (pinnoitettu).Suljin: Everset-suljin, jonka alkuperä on tuntematon. Nopeudet B-25-50-100Suodattimen koko: ?Salaman synkronointi : PC-liitäntä sulkimella.Kaksoisvalotuksen esto: KylläVäriviimeistely: Musta kromikoristeillaVäri Keinonahka: MustaMitat L x K x S: 135x90x72 mm (objektiivi romahtanut)Paino: 480 g

15 x 20 cm lehti.

Muu(t) tekijä(t): Priit Pärn

Muu(t) tekijä(t): Vladimir KustodijevAsiasanat: henkilöhistoria, maalaustaide, kuvataiteilijat, kuvataide, sienet, fiktiiviset henkilöt, fiktio

Muu(t) tekijä(t): Tiina Hemming-SotejeffAlkuteos: Franklin and Otter's visit

Asiasanat: virsikantele

Muu(t) tekijä(t): Helmi KrohnMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Hanna PakkalaMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Maija Karma, Satu-Sisko SintonenSarja: Tiina

Jääkärikenraali Wiljo Einar Tuompo toimi koko jatko- sodan ajan päämajassa komentoesikunnan päällikkönä. Everstiluutnantti Tauno Kuosan viimeistelemä kirja on Tuompon henkilökohtaisten kokemusten lisäksi intiimi lähikuva Mannerheimista, asiantunteva kuvaus jatkosodan ylimmän johdon keskinäisistä suhteista ja arkipäivän työstä tapahtumien polttopisteessä.Tuompolla oli ainutlaatuinen tilaisuus seurata Mannerheimin toimintaa hyvin läheltä. Mannerheim selvitti hänelle varsin avoimesti sotilaallisia ja poliittisia käsityksiään, ylintä sodan ja valtion johtoa koskevia mielipiteitään.Päiväkirja osoittaa, miten marsalkka oli nimenomaan suurissa sotilaallisissa ja poliittisissa kysymyksissä huomattavasti kaukokatseisempi kuin apulaisensa. Mannerheim otti operaatioiden suunnittelussa tarkoin huomioon sen tosiasian, että ”Suomi joutuu aina elämään Venäjän naapurina”.Päiväkirjasta käy ilmi, että Suomen armeija oli milloin vakavan sairastumisen, milloin vihollisen miinojen ja tykistötulen vuoksi vähällä menettää ylipäällikkönsä. Kuuluisan ”Itä-Karjalan päiväkäskyn” syntyhistoria saa myös arvovaltaisen selvityksen.

Postimaksu Matkahuolto 4,90,eJatkosodan alkuvuosien Suomessa sotavankien kohtelu oli epäinhimillistä ja rikkoi kansainvälisiä oikeusperiaatteita. Tältä osin Suomi muistutti tuolloin huomattavasti enemmän totalitaarisia maita kuin länsimaisia demokratioita. "On sanomattakin selvää, että Suomi länsimaiseen sivistyspiiriin kuuluvana, humaanisena ja kansainvälisiä oikeusperiaatteita noudattavana maana kohtelee sotavankejaan kaikella sillä inhimillisyydellä ja oikeudenmukaisuudella, mitä suinkin oman kansan erittäin vaikeat olosuhteet huomioon ottaen voidaan vaatia" (Helsingin Sanomat 23. lokakuuta 1941). **Tämä suomalaisessa propagandassa esitetty kuva ei pitänyt paikkaansa varsinkaan jatkosodan alkuvuosina. Suomessa kuoli yli 20 000 sotavankia, mikä on noin kolmannes vangiksi jääneiden määrästä. Kuolleista lähes 90 prosenttia menehtyi suomalaisten käsissä vuoden 1942 syyskuuhun mennessä. **Jotain kuitenkin tapahtui vuoden 1942 aikana, sillä sotavankien kohtelu parani ja heidän kuolleisuutensa laski. Tässä kirjassa selvitetään mitä. Lisäksi kirja tarjoaa vastauksen siihen, miksi sotavankien joukkokuolleisuuden kaltaiset katastrofit tuntuvat toistuvan ihmiskunnan historiassa niin sitkeästi.**

-postitus 3,80€

21 x 30 cm.

Muu(t) tekijä(t): Otto Wille Kuusinen, Yrjö Sirola ym.Asiasanat: työväenliike, säveltäjät, kirjeet, sosiaalidemokratia, sosialismi, taidemaalarit, yhteiskuntafilosofia, geologia, vaalit, pääoma, kansantavat

Muu(t) tekijä(t): Otto RibbeckAsiasanat: antiikki, latinankielinen kirjallisuus, kommentaarit

Muu(t) tekijä(t): Abel NyholmMerkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Muu(t) tekijä(t): O. Wrn Aatto SMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: harvinaiskirjat, Kuppaalan lukuyhdistys