Asiasanat: historia, sokeriteollisuus

Kenttätykistörykmentti 1 (KTR 1) oli Suomen armeijan tykistöyhtymä, joka perustettiin sisällissodan päätyttyä 1918 ja lakkautettiin talvisodan alettua

Asiasanat: 1918, Finland, krigshistoria, inbördeskriget

Margareta (Greta) Ester Ingeborg Schalin (s. Kegel, 20. marraskuuta 1897 Turku – 22. maaliskuuta 1993 Turku) oli suomalainen taidemaalari ja taidegraafikko. Schalinia on pidetty yhtenä Suomen parhaista kukkamaalareista ja häntä on kutsuttu Suomen kukkamaalauksen äidiksi yhdessä Anna Snellmanin kanssa. Hän opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuosina 1915–1918. Vuonna 1921 hän avioitui häntä koulussa opettaneen Teodor Schalinin kanssa, joka oli myös taitava graafikko. Aluksi Schalin teki pääasiassa akvarelleja ja grafiikkaa, mutta vuodesta 1945 lähtien hän suuntautui öljymaalaukseen. Hän maalasi erityisen mielellään luonnonkukkia, joita hänelle toivat muun muassa monet turkulaiset lapset sekä kukkakauppiaat. Vaikka Schalin tunnetaan parhaiten juuri kukkamaalauksistaan, hänen teostensa aiheina oli myös maisemia, kaupunkinäkymiä ja sisätiloja. Vanhemmiten hänen teoksensa muuttuivat yhä modernimmiksi, ja hän maalasi useita voimakkaimmista kukka-asetelmistaan vasta noin 90-vuotiaana.Schalin toimi Turun taideyhdistyksen piirustuskoulussa myös opettajana.

Sarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 176Asiasanat: historia, kansainväliset suhteet, poliittinen historia, ulkopolitiikka, diplomaattisuhteet, väitöskirjat, lähetystöt

Tulitikkuja lainaamassa : kertomusKirjaHenkilö Lassila, Maiju, 1868-1918 ; Räsänen, O. ; Railo, Eino ; Räisänen, Oki ; Räisänen, O.Kirja 1923. 4. p. NÄYTÄ MUUT VERSIOT (18)Ulkoasu XXXI, 248 s., 6 kuvalehteä : kuvitettuKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Kirja 1923.Luokitus udk 894.541-3Suomenkielinen kertomakirjallisuus (ykl 84.2)Lisätiedot Maiju Lassila ; kuvat tehnyt O. Räisänen

Sarja: The history of learning and science in Finland 1828-1918 10cAsiasanat: korkeakouluopetus, kielet, filologia, romaaniset kielet

Sarja: The history of learning and science in Finland 1828-1918 12Asiasanat: folkloristiikka, tieteenhistoria, perinteentutkimus

Muu(t) tekijä(t): Richard Ward, Teppo J SuonperäMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Finnish air force 1918-1968

Asiasanat: 1918, Finland, krigshistoria, inbördeskriget

Merkinnät: exlibris: Aune ja Toivo LampinenAsiasanat: kansalaissota, vankileirit, sisällissota 1918

Uusi Päivä oli vuosina 1917–1918 Helsingissä ilmestynyt vanhasuomalainen, itsenäisyysmielinen iltapäivälehti.[ Lehden levikki oli alussa noin 9000 kappaletta. Välittömästi Venäjän vallankumouksen jälkeen katsottiin itsenäisyyttä ajavissa suomalaisissa piireissä tärkeäksi vahvistaa Suomen irtaantumista Venäjästä ja itsenäisyysvaatimusta oman lehden avulla. Vuonna 1919 Uuden Päivän ja Uuden Suomettaren korvasivat Iltalehti ja Uusi Suomi.

Uusi Päivä oli vuosina 1917–1918 Helsingissä ilmestynyt vanhasuomalainen, itsenäisyysmielinen iltapäivälehti.[ Lehden levikki oli alussa noin 9000 kappaletta. Välittömästi Venäjän vallankumouksen jälkeen katsottiin itsenäisyyttä ajavissa suomalaisissa piireissä tärkeäksi vahvistaa Suomen irtaantumista Venäjästä ja itsenäisyysvaatimusta oman lehden avulla. Vuonna 1919 Uuden Päivän ja Uuden Suomettaren korvasivat Iltalehti ja Uusi Suomi.

Äitiparka ja AnnaKirjaIsotalo, Kaarlo , 1918-1989Karisto 1970.Ulkoasu 145 sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Hämeenlinna : Karisto 1970.Luokitus Suomenkielinen kertomakirjallisuus (ykl 84.2)

PerheKirjaIsoäiti , 1878-1949Otava 1942.Ulkoasu 215, [1] sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Otava 1942.Lisätiedot IsoäitiKatri BergholmHenkilötiedotSyntynyt 27. joulukuuta 1878HelsinkiKuollut 7. huhtikuuta 1949HelsinkiKansalaisuus suomalainenAmmatti kirjailija, suomentajaKirjailijaSalanimi isoäitiTuotannon kieli suomiMuuta tietoaSuomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtajaKatri Bergholm, os. Ignatius (27. joulukuuta 1878 Helsinki[1] – 7. huhtikuuta 1949 Helsinki) oli suomalainen kirjailija joka oli Suomen Sotilaskotiliiton perustaja ja ensimmäinen puheenjohtaja.Katri Bergholmin vanhemmat olivat Suomen tilastollisen keskusviraston johtaja, senaattori Karl Emil Ferdinand Ignatius (1837–1909) ja Amanda Kristina Bergman (1841–1921). Hän oli naimisissa vuodesta 1900 filosofian tohtori, professori Axel Herman Bergholmin kanssa.[1] Tohtori Bergholm toimi eduskunnan kirjaston ylikirjastonhoitajana.Bergholm toimi 1917–1918 vangittujen ja karkotettujen avustustoimikunnan puheenjohtajana.[1] Vuonna 1918 hän teki aloitteen sotilaskotien perustamisesta ja ensimmäinen sotilaskoti avattiinkin tammikuussa 1919. Bergholm toimi sitten Suomen Sotilaskotiliiton puheenjohtajana 1921–1937. Bergholm toimi myös Mannerheimin lastensuojeluliiton varapuheenjohtajana vuodesta 1928. Bergholm piti 1930- ja 1940-luvulla Isoäidin kirjeenvaihto-nimistä suosittua palstaa Kotiliesi-lehdessä.Hänelle myönnettiin mm. Vapaudenristin 1 lk m.k., VR 2 ja VR 3 sekä Suomen Valkoisen Ruusun ja Suomen Punaisen Ristin ansioristit. Suomen Sotilaskotiliitto lyötti vuonna 1948 Essi Renwallin suunnitteleman "Katri Bergholm mitalin, joka voidaan myöntää sotilaskotityössä erityisesti ansioituneille henkilöille.

Eversti Jyri Paulaharjun teos Itsenäisen Suomen kenttätykit 1918-1995 aloittaa Sotamuseon julkaisusarjan Suomen puolustusvoimien eri aselajien moninaisesta ja esineellisen sotahistorian kannalta mielenkiintoisesta tykkikalustosta.

Helsingin kaupungin tilasto. 2, UlkomaankauppaKausijulkaisuHelsingin kaupunki. Tilastotoimisto Helsingin kaupunki 1918-1928.Muut nimekkeet Helsingfors stads statistikStatistics of the City of HelsinkiKieli suomiruotsienglantiAlkuteoksen kieli englantisuomiruotsiJulkaistu Helsinki : Helsingin kaupunki 1918-1928.Luokitus Viralliset tilastot (udk 311.3)Ulkomaankauppa. Kauppapolitiikka. Tullit (udk 339.5/.7)Lisätiedot Helsingin tilastotoimiston julkaisemaJulkaistu 1916-1926ISSN 0789-4325

Jalmari Leväaholle kuulunut teos. Leväaho oli ainoa suomalainen juristi, jolla oli näkyvä rooli punaisten puolella sisällissodassa v. 1918.Katso https://lakimiesuutiset.fi/lakimieskohtaloita-vuoden-1918-sodassa/

Työväen Kalenteri 1918, sis. mm. seur. artikkelit; (Venäjän) Vallankumouksen pyörteissä, Kun jääpalatsi sortui, Muurmannin rannalta, Pönttövuoren tunnelirakennukselta, Elävistäkuvista (=elokuva) mm. Palosaaren elävienkuvientehdas = studio, ym. 13 x 19 cm kirja. Kansikuvitus Axel Halonen.