Osa yksi kattaa: Neuleen, Koneneuleen, Virkkauksen, Nypläyksen, Käpyilyn, Verkkopitsin, Solmeilun. Kuvitettu. Dimensiot 28 ¤ 23 cm.

Osa kolme kattaa: Perusvaatteet, Lasten vaatteet, Vanhojen vaatteiden uudelleen muokkaus, Pukeutumisopas + kaava-arkki Kuvitettu. Dimensiot 28 ¤ 23 cm.

Rautia,rakentamisen ja remontoinnin käsikirja-jotta onnistuisit kerralla

Alkuperäinen, vanhaa 1970-luvun varastoa, vaikka haalarimerkki.

Romaani Intiasta, suom. Helvi Vasara

Tabloid-kokoinen sanomalehti.

Asiasanat: järjestöhistoriikit, sähköala, ammattiliitot, ammattiyhdistystoiminta

Alkuteos: Inside a Soviet embassyAsiasanat: historia, diplomaatit, vakoilu

Muu(t) tekijä(t): Helvi VasaraSarja: Joka kodin tähtikirjastoAlkuteos: The rains came

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

S/S Viking, alkuperäinen nimi S/S Dinard[1] oli ensimmäinen eteläisen Suomen ja Ruotsin välisessä liikenteessä liikennöinyt autolautta. Aluksen omisti Rederi AB Vikinglinjen, joka aloitti sillä liikenteen Korppoosta Galtby–Maarianhamina–Gräddö-reitillä 1. kesäkuuta 1959. Ensimmäinen autolauttayhteys Suomen ja Ruotsin välillä oli reitti Vaasa–Uumaja, jolla Rederi Ab Vasa-Umeå aloitti liikennöinnin Korsholm III -nimisellä aluksella 15. joulukuuta 1958. S/S Viking oli kuitenkin ensimmäinen peräporttilastausta käyttänyt kansainvälisen liikenteen autolautta Suomessa.Lautassa ei ollut keulaporttia, vaan autokannen etuosassa oli henkilöauton mentävä kääntöpöytä. Sisään ajettiin tyyrpuurin puolelta ja ulos paapuurin puolelta. Kääntöpöytää isommat autot kuljetettiin avokannella ja vedettiin lavetilla ja vinssillä paikoilleen. Viking Linen nykyisestä punaisesta värityksestä poiketen alus liikennöi ensimmäiset vuotensa Suomen ja Ruotsin välillä sinivalkoiseksi maalattuna. Punainen tuli yhtiön tunnusväriksi vasta vuonna 1964. Väri keksittiin varustamon toimitusjohtajan sisaren käyttämästä huulipunasta. Sävyn nimi oli Mexican Fire, ja se on yhä yhtiön tunnusväri. Myös S/S Vikingin kyljet maalattiin silloin punaisiksi.

Koko nimi: Runo puhuu : Vaasan kaupunginkirjasto - maakuntakirjaston järjestämän Pegasos-runokeräyksen satoa runon vuonna 1997 = Dikten talar : skörden av diktinsamlingen Pegasos som ordnades av Vasa stadsbibliotek - landskapsbibliotek under diktens år 1997Muu(t) tekijä(t): Carita Nyström, Kyösti KelhäAsiasanat: runot, dikter