6 x 10 cm. Guido Alexander Johannes Schneider (30. september 1866 Tallinn – 31. mai 1948 Greifswald, Saksamaa) oli baltisaksa ihtüoloog[1].1886. aastal lõpetas ta Tallinna Kubermangu Gümnaasiumi ning seejärel õppis Tartu Ülikoolis arstiteadust ja zooloogiat. 1891. aastal lõpetas ta zooloogiaõpingud Tartus, 1896. aastal sai magistrikraadi Peterburi Ülikoolist ja 1903. aastal doktorikraadi Helsingi Ülikoolist.1895–1897 töötas ta Peterburi Ülikooli zooloogiamuuseumis konservaatorina, seejärel Sevastopoli bioloogiajaamas (1897–1900). Aastatel 1906–1908 töötas ta Peterburi Teaduste Akadeemia zooloogialaborites. 1907–1911 oli ta Riia Polütehnilise Instituudi dotsent, 1920–1921 Riia Läti Ülikooli professor ja 1921–1923 Tartu Ülikooli zooloogiaprofessor, seejärel töötas õppejõuna Skandinaavias ja Saksamaal.[1]

6 x 10 cm. Gustaf Onni Immanuel Hallsten (kirjoitetaan myös Hallstén; 5. tammikuuta 1858 Vaasa – 26. lokakuuta 1937 Helsinki) oli suomalainen oppikoulun lehtori, kanslianeuvos, vakuutusylitarkastaja ja Suomalaisen puolueen kansanedustaja.Hallstenin vanhemmat olivat rehtori Alexander Gustaf Julius Hallsten ja Sofia Wihelmina Westerman. Hän pääsi ylioppilaaksi 1875 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1880 ja voimistelunopettajaksi 1884. Hallsten toimi matematiikan ja fysiikan opettaja Helsingin, Vaasan ja Hämeenlinnan oppikouluissa vuoteen 1884 saakka, ja sen jälkeen hän oli Helsingin suomalaisen jatko-opiston matematiikan ja fysiikan lehtorina 1884–1921 sekä Helsingin suomalaisen tyttökoulun matematiikan ja fysiikan lehtorina 1887–1918. Hallstenin ura vakuutusalalla alkoi valtion vakuutustarkastajana vuosina 1901–1918. Hän toimi sittemmin sosiaalihallituksen sosiaalivakuutuksen ylitarkastajana 1918–1923, sosiaaliministeriön vakuutusosaston päällikkönä (vakuutusylitarkastajana) 1923–1931 sekä sosiaaliministeriön vakuutusosaston vt. ylitarkastajana 1931–1933. Hallsten sai kanslianeuvoksen arvonimen vuonna 1925. Hallsten jäi eläkkeelle 31. elokuuta 1933 oltuaan kaikkiaan 52 vuotta valtion palveluksessa.[1]Hallsten oli säätyvaltiopäivillä pappissäädyn jäsenenä vuosina 1899 ja 1900. Myöhemmin hän oli suomalaisen puolueen kansanedustajana vuosina 1908–1910 ja 1911–1917 edustaen Uudenmaan läänin vaalipiiriä. Hän oli eduskunnan työväenasiainvaliokunnan puheenjohtajana 1909 ja valtiovarainvaliokunnan puheenjohtajana 1914. Hallsten oli jäsenenä Kansallis-Osake-Pankin, Hankkijan ja Keskinäisen henkivakuutusyhtiö Suomen hallintoneuvostoissa sekä Pellervo-Seuran, Kauppakorkeakoulun ja Tapaturmavakuutus Oy Kullervon johtokunnissa.Hallsten oli naimisissa vuodesta 1892 kansanedustaja Ilmi Lovisa Bergrothin kanssa. Heidän lapsiaan olivat IKL:n kansanedustaja Rauno Kallia ja järjestövaikuttaja Armi Hallstén-Kallia.

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Alex HellmanMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: lestadiolaisuus

6 x 10 cm. Guido Alexander Johannes Schneider (30. september 1866 Tallinn – 31. mai 1948 Greifswald, Saksamaa) oli baltisaksa ihtüoloog[1].1886. aastal lõpetas ta Tallinna Kubermangu Gümnaasiumi ning seejärel õppis Tartu Ülikoolis arstiteadust ja zooloogiat. 1891. aastal lõpetas ta zooloogiaõpingud Tartus, 1896. aastal sai magistrikraadi Peterburi Ülikoolist ja 1903. aastal doktorikraadi Helsingi Ülikoolist.1895–1897 töötas ta Peterburi Ülikooli zooloogiamuuseumis konservaatorina, seejärel Sevastopoli bioloogiajaamas (1897–1900). Aastatel 1906–1908 töötas ta Peterburi Teaduste Akadeemia zooloogialaborites. 1907–1911 oli ta Riia Polütehnilise Instituudi dotsent, 1920–1921 Riia Läti Ülikooli professor ja 1921–1923 Tartu Ülikooli zooloogiaprofessor, seejärel töötas õppejõuna Skandinaavias ja Saksamaal.[1]

Muu(t) tekijä(t): Alex MatsonSarja: NobelAlkuteos: The wild palms

Muu(t) tekijä(t): Eeva SaarimaaAlkuteos: Second opinion

Muu(t) tekijä(t): Alexandra BergholmAsiasanat: elämäntaito, ohjeet, aikakauslehdet, lehden osastot

Paul Alexander Thuneberg (22. syyskuuta 1865 Viipuri – 11. tammikuuta 1923 Viipuri) oli suomalainen lääketieteen lisensiaatti, filosofian maisteri, tilanomistaja ja kansallisen edistyspuolueen kansanedustaja.Thunebergin vanhemmat olivat apteekkari Karl Gustav Achates Thuneberg ja Anna Elisabeth Berg. Hän pääsi ylioppilaaksi Viipurin lyseosta 1886 ja valmistui filosofian kandidaatiksi 1888, filosofian maisteriksi 1890, lääketieteen kandidaatiksi 1891 ja lääketieteen lisensiaatiksi 1894. Thuneberg oli Helsingin yliopistossa fysiologian professorin apulaisena 1890–1894, Kuopion kaupungin vt. kaupunginlääkärinä 1893, Lappeenrannan vt. kaupunginlääkärinä ja vt. työvankilan lääkärinä 1893–1894 sekä koleralääkärinä Terijoella 1894. Hän toimi sittemmin yksityislääkärinä Viipurissa ja oli yleisen terveydenhoidon opettajana Viipurin merikoulussa vuodesta 1897 alkaen. Thuneberg omisti myös maatilan Viipurin maalaiskunnassa. Thuneberg oli kansallisen edistyspuolueen kansanedustajana 1919–1922 edustaen Viipurin läänin läntistä vaalipiiriä. Hän oli Viipurin kaupunginvaltuuston jäsen ja Köyhän ystävät -yhdistyksen puheenjohtaja. Hän avioitui vuonna 1896 Käthe von Köppenin kanssa.[1][2] Perheen pojasta Erik Thunebergista (s. 1897) tuli isänsä tavoin lääkäri.[3]

Rakel liekki

Muu(t) tekijä(t): Alexander Edvard ModeenMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Lærebog i den almindelige Geografi

Muu(t) tekijä(t): Felix Borg

Muu(t) tekijä(t): Anni Sumari, Sherman AlexieMerkinnät: omistajamerkintä (leima)

Muu(t) tekijä(t): Terhi Leskinen, Cecilia JohanssonMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: Alexander och världens affärAsiasanat: lastenkirjallisuus, myynti, kertomukset, kesä, kioskit, kuvakirjat

Muu(t) tekijä(t): Terhi Leskinen, Cecilia JohanssonMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Alkuteos: Alexander och världens affärAsiasanat: lastenkirjallisuus, myynti, kertomukset, kesä, kioskit, kuvakirjat

Muu(t) tekijä(t): Uuno Kailas, Jaana NikulaAlkuteos: Bränn alla mina brevAsiasanat: rakkaussuhde, perheet, menneisyys, salaisuudet, aikatasot

Muu(t) tekijä(t): Olli KuukasjärviSarja: Crime clubAlkuteos: Stecenie obstoatels̓tv