Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk 153

Helsingin vedet 1800-luvun lopusta 2000-luvulle -tutkimus antaa yleiskuvan vesihuollon pitkästä kehityksestä ja ihmisen ja eri vesien suhteesta Helsingissä. Tässä kirjassa annetaan myös tietoa Suomen jätevedenpuhdistuksen historian monista vaiheista keskittyen Helsinkiin sekä perehdytään siihen, mitä vesi merkitsi ja miten siihen suhtauduttiin eri aikoina. Kirjassa perehdytään muun muassa Vantaanjoen ristiriitaiseen, mutta keskeiseen rooliin sekä viemärinä että raakavesilähteenä, saastumattoman ja riittävän raakavesivesilähteen löytämiseksi tehtyihin varhaisiin pohjavesitutkimuksiin, ulosteongelman ratkaisuun sekä Päijänteen ottamiseen raakavesilähteeksi. Teos taustoittaa viemäröinnin ja jätevesienpuhdistuksen historiaa koko Euroopan mittakaavassa tuhansien vuosien takaa. Erityisesti perehdytään Suomessa tehtyihin ratkaisuihin ja syvällisemmin Helsingin viemäröinnin varhaisiin vaiheisiin ja jätevedenpuhdistuksen alkutaipaleeseen. Keskeiseksi nousevat kysymykset, mitä toimia toteutettiin kun tavoitteeksi otettiin vesistöjen puhdistuminen, miten nämä toimenpiteet ovat vaikuttaneet asukkaiden elämään ja ympäristön tilaan. Lisäksi pohditaan mitkä ovat tulevaisuuden haasteet vesihuollon ammattilaisten näkökulmasta katsottuna.

Muu(t) tekijä(t): Sisko Ylimartimo, Liisa ReinikainenAsiasanat: maalaustaide, runot, grafiikka, tietokonegrafiikka, kollaasit, dikter, målarkonst, datorgrafik, grafik, collage, Illustrationer, kuvitukset

Muu(t) tekijä(t): Markku Syrjänen, Ilkka Karanta ym.Asiasanat: lääketiede, tietotekniikka, hypermedia, tietojenkäsittely, tekoäly, ohjelmointi, robotiikka

Muu(t) tekijä(t): Ilkka SavijärviSarja: Studia Carelica humanistica 3Asiasanat: suomen kieli, Karjala, amerikansuomalaiset, ortodoksinen kirkko, koulut, teologia, kielet, humanistiset tieteet, Raja-Karjala

Sarja: Hyvä tietää 1993, 2Asiasanat: elintarvikkeet, kuluttajaneuvonta, lisäaineet, livsmedel, konsumentrådgivning, tillsatsämnen

Hursti opiskeli Vapaassa taidekoulussa vuosina 1959–1961 ja opiskeli grafiikkaa eri taiteilijoiden johdolla. Hän debytoi vuonna 1966.Vuonna 1991 Hursti sai Hyvinkään kaupungin kuvataidepalkinnon. Suomen valtion ylimääräistä taiteilijaeläkettä hän sai vuodesta 1996. Hurstin teoksia on Suomessa muun muassa Amos Andersonin taidemuseossa, Kiasmassa, Vantaan taidemuseossa ja Oulun taidemuseossa. Hän osallistui yhteensä lähes sataan taidenäyttelyyn kotimaassa ja ulkomailla. Hänet tunnetaan maisemamaalauksistaan ja puupiirroksistaan. Taidemaailman tietoisuuteen Hursti nousi 1990-luvulla lukuisten kotimaisten ja kansainvälisten taidenäyttelyjen kautta.

- Tinkimättömästi vapauden puolesta- Tuomas Hoppu: Eräs ihmiskohtalo (Emil Issakainen)- Lasse Koskinen: Sulkulan kartanossa autettiin vapaussodan pakolaisia Jyväskylässä säästyttiin kovilta taisteluilta- Vapaussodan rintamalta Toivo Ruuskasen kirje - Tapani Tikkala: Viipurin upseerikokelaskurssi 1918-1919- Lasse Koskinen: Kapina keskeytti Kansallisteatterin ohjelmiston Teatterimaailma jakautui vapaussodan jälkeen- Kari Huhta: ”Pohjalaisia” murjoi suojeluskuntaa ja maanpuolustusta Artturi Järviluoman käsikirjoituksesta (1914) sovittanut ja ohjannut Juha Luukkonen- Tapani Tikkala: Koristeveistäjä Mannerheimin ikuistajana (Paavo Nostaja)- Lasse Koskinen: Nastolan leiri kokosi jatkosodan ensimmäisiä sotavankeja Hautamuistomerkin muodosta nousi kova kohu- Lasse Koskinen: Suomen Poika Hans Alviste selvisi kuolemanleiriltä Neuvostoliitto käytti tuhottavia työvoimana- Raimo Malkamäki: Eversti Hans von Luck – panssarikomentaja ja Rommelin luottomies- Mikko Uola: Ensimmäiset amerikkalaiset sotavangit (kesällä 1942)- Mikko Uola: Bore X Amerikasta Petsamoon 1940- Lasse Koskinen: Neuvostoliitto yritti tuhota Äänislinnan tiedustelukoulun Suomalaiset olivat selvillä suunnitelmista- Lasse Koskinen: Vapaussotaa Hämeessä (arv. Tuomas Hoppu: Vilppulasta Tampereen porteille)- Osmo Suominen: Jotta totuus ei unohtuisi – kun se kuitenkin on unohtunut (arv. Kari Nummila (toim.): Kaikki voittivat, kun punakapina kukistettiin)- Jussi Niinistö: Nivalan pojat heimosodissa (arv. Pekka Vaara: Nivalan pojat heimosodissa 1918-1922)- Lasse Koskinen: Vastarintaliikettä suunniteltiin (arv. Martti Backman: Hirmuinen aika – saksalaismielinen vastarinta 1944-1948)- Hannu F. E. Takala: Järviseudun lottia 1. osa- Kaija Vesala: Kauneimman lottakanttiinin voitto Kouvolaan- Kuvakulma: Lottia (kuva)- Jorma K. O. Ignatius: Yhden postikortin tarina (vastaaanottaja vara-amiraali Meurer Kiel)- Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistys ry:n kunniakäynti ja seppeleenlasku vapaussodan sankarivainajien haudalla 16.5.2022 (kuvat)- Jouko Fossi: Saariston Vapaajoukon – Skärgårdens Frikår – perinnettä vaalittiin viikon välein- Osmo Suominen: Muistolaatta jääkärikenraalimajuri Paavo Paalulle- Tapani Tikkala: Vapaussotiemme Lakeuden Perinneyhdistyksen kesäretki Kuhmoon ja Suomussalmelle 17. - 19.6.2022- Raimo Berkan: Laatokan vaakuna - Tapio Laine: Pomarkun hautausmaalla Vanhankirkon läheisyydessä (Vapaussodan Pomarkun sankarivainajien muistomerkin paljastamisesta 100 vuotta 30.7.2022)- Tapani Tikkala: Vapaussoturien jalanjäljillä Lakeudelta Tampereelle- Raimo Junttila: Perinneretki Tampereelle (Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistys)- Marjatta Jousmäki: Ähtärin junaturma 1942 ja muistomerkki

Muu(t) tekijä(t): Marja-Sisko Issukka, Veikko Savolainen

Muu(t) tekijä(t): Kari Stenman, Klaus NiskaSarja: Suomen ilmavoimien historia 10

Muu(t) tekijä(t): A. F. Airo, A. E Heinrichs ym.

Muu(t) tekijä(t): Matti Käkimäki

Muu(t) tekijä(t): Ahti Hytönen, Jorma MäntykoskiAsiasanat: historia, sotahistoria, merivoimat, sotalaivasto