JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Muu(t) tekijä(t): Heikki Kaskimies, Leena JokinenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Profiili-sarjaAlkuteos: PiafAsiasanat: muistelmat, Pariisin pikku Varpunen

Merkinnät: omistajamerkintäSarja: Avain Raamattuun -kirjakerho 11

Muu(t) tekijä(t): Tom JokinenAsiasanat: työelämä, työpaikat, työmarkkinat, työ, työnhaku, urasuunnittelu, työllistyminen, työhaastattelut, työnhakijat, hakemukset, ansioluettelot

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintä

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Muu(t) tekijä(t): Johanna Jokipaltio, Shelagh McNicholasSarja: SuihkariAsiasanat: lastenkirjallisuus, helppolukuiset kirjat

Asiasanat: lastenkirjallisuus, joulu, perhe, uskonnollinen kirjallisuus, adventti

Asiasanat: elämäntapa, kulttuuri, venäläiset, venäläisyys

Muu(t) tekijä(t): Jussi Jokinen, Miia KirsiAsiasanat: kuntoliikunta, urheilijat, ravinto, harjoittelu, fyysinen kunto, lihaskunto, voimaharjoittelu, motivaatio, voimailu, kuntosalit, painonnosto, huippu-urheilijat

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

JohannesJohannes sijaitsi Viipurinlahden rannalla, Koivistonniemen suojassa. Lännen puolelta sitä reunusti vehmas tiheään asuttu saaristovyöhyke.Pitäjän pinta-ala oli 218 km2, josta viljeltyä 4455 ha. 1930-luvulla Johannekseen kuului 23 kylää. Vuonna 1938 asukasluku oli 9368. Monet jalopuut ja runsas kasvillisuus olivat tyypillisiä pitäjän alueella. Johanneksen mannerosan halkaisi Länsi-Kannaksen sydänseuduilta alkunsa saava Kosen- eli Rokkalanjoki, jonka jokilaaksoa seuraava asutus muodosti yhtenäisen ja kehittyneen maatalousalueen.Maatalous, kalastus, merenkulku, teollisuus ja satamat tarjosivat työtä asukkaille. Teollisuudesta mainittakoon Hackmanin selluloosatehdas, Kirkkoniemen teollisuuslaitokset ja Rokkalan Sementtivalimo. Niemelässä toimi aikanaan vientisahausta harjoittava Pitkäsaaren saha, jonka omisti Aunuksen Puu Oy. Vanhinta teollisuutta edustivat Koskijärven sahamylly vuodelta 1584, Johanneksen lasitehtaat Kukkola, Rokkala ja Kirkkoniemi (Rokkala glasindustri-aktiebolag) vv.1772-1926 (oli aikanaan Pohjois-Euroopan suurin lasinvalmistaja). Anton Alfthanin perustama Suomen ensimmäinen kynttilätehdas (Havi) sijaitsi alkuaan Johanneksessa, Kirjolan kartanossa. Meijereitä oli Karhulassa, Tikkalassa ja Kaislahdessa. Viipurin torilla käytiin kauppaamassa puutarhatuotteita.Johannekseen oli säännöllinen laivayhteys Viipurista. Viipuri-Koivisto-Terijoki rautatie ja Uuraan rata kulkivat pitäjän kautta, samoin päivittäinen linja-autoliikenne Viipurista Terijoelle.

Sarja: Komisario Koskinen -sarja

Tulisieluisen herätyssaarnaajan tekstejä. William Jokisen kirjoittama teos käsittelee tulevaisuutta ja hengellisiä ilmestyksiä. Dimensiot 21 ¤ 14 cm.

Viimeinen kesä on pääosin julkaisematon kertomus A.E. Järvisen ja hänen erätoverinsa Arviti Alatalon matkasta lohistaan kuululla Tuntsajoella. Kirja on myös ainoa Järvisen kalastusaiheinen teos. Salla, Savukoski

Muu(t) tekijä(t): Kersti JuvaMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Aikamme kertojiaAlkuteos: The sense of an ending

Sarja: Komisario Koskinen