Kirjan tekijä on helsinkiläinen vuonna 1951 syntynyt alidiakoni. Hän toteaa, että kirja on syntynyt kiinnostuksesta historiaan ja ortodoksiaan. Mielenkiinto oman seurakunnan historiaan vei Timo Lehtosen tutkijanuralle ja sotilaskirkkojen vaiheisiin Suomessa.Vuosien 1983-90 aikana Lehtonen teki tutkimusta Kansallisarkistossa ja Museovirastossa. Merkittävimpinä lähteinä on käytetty venäläisiä sotilasasiakirjoja ja insinöörihallinnon piirustuksia. Pääsy Venäjän valtion historiallisen arkiston asiakirjoihin selvensi monia asioita.Tutkimustietoa on aiemmin julkaistu mm. Tuusula-Seuran aikakirjassa 1991, Hangon museon vuosikirjassa Maailman valo 1992, Ortodoksisen kirkkomuseon näyttelyluettelossa 1994 sekä Helsingin ortodoksisen seurakunnan juhlakirjassa 2002. Aineiston laajuus ja venäjänkielisen materiaalin avaaminen on vienyt aikaa. Varsinaisen tutkimustyön Lehtonen on suorittanut ilman näkevää avustajaa, sokeutumisen jälkeen on käytössä ollut avustaja materiaalin käsittelyssä.Lehtosen tekemä työ on uraauurtava ja ensimmäinen yhtenäinen autonomian ajan sotilaskirkkoja käsittelevä julkaisu.Kirjoittaja on toiminut Helsingin ja Uudenmaan Näkövammaiset ry:n puheenjohtajana ja muissakin näkövammaisorganisaatioiden luottamustehtävissä. Opaskoirat Aada ja Pirta ovat opastaneet Lehtosta moneen kohteeseen tutkimusmatkoilla entisiin sotilaskirkkoihin.Luokitus Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Ortodoksinen kirkko (udkf 281.9)Kirkot ja muut uskonnolliset rakennukset (ykl 72.24)Ortodoksinen kirkko (ykl 28.2)Aiheet 1809-1917 ortodoksinen kirkko kirkkorakennukset arkkitehtuuri kirkolliset esineet kasarmit varuskunnat sotaväki sotilaat autonomian aika

Muu(t) tekijä(t): Jussi OjanenSarja: Vaivatonta-sarja

Suurikokoinen, paljon valokuvia

Iivana uudisti hallituskautensa alkuvuosina Venäjää huomattavasti.

Muu(t) tekijä(t): Jukka-Pekka Pietiäinen, Hannu VanhanenSarja: Kleio ja nykypäiväAsiasanat: historia, lehdistö, sensuuri, lehdistökirjoittelu

Sarja: Hallintohistoriallisia tutkimuksia 14Asiasanat: menestyminen, autonomian aika, senaattorit, senaatit

Kirja kertoo hyytävän tositarinan Venäjän vakoojista ja FBI:n operaatiosta, jolla heidät saatiin kiinni.

Muu(t) tekijä(t): J.-V. SappinenAlkuteos: Red Notice - How I Became Putin's no. 1 EnemyAsiasanat: muistelmat, henkilöhistoria, Venäjä, liikemiehet, asianajajat

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Asiasanat: historia, kansainväliset suhteet, ulkopolitiikka, talouselämä, taloushistoria, kansainvälinen kauppa, taloudellinen tila, reunavaltiot

Muu(t) tekijä(t): Maarit TillmanAlkuteos: Oligarkerna

Asiasanat: henkilöhistoria, presidentinvaalit, presidentit, henkilökuvat

Kaarlo Kurkon signeeraus ja numerointi 1446

Kesällä -41 alkoi saksalaisten "Operaatio Barbarossa". Hitlerin joukot tunkeutuivat Venäjälle. Vuotta myöhemmin 2000 kilometrin mittaisella rintamalla seisoi rinta rinnan 3 miljoonaa nuorta sotilasta, vapaaehtoisia Suomesta, Saksasta, Italiasta ja Unkarista. Saksan sodanjohto uskoo vakaasti helppoon voittoon ja mahdollisuuteen vallata Kaukasuksen öljykentät. Stalingradista piti tulla välietappi ja tukikohta matkalla viimeiseen suureen hyökkäykseen Moskovaan. Totuus on kuitenkin toisenlainen, kylmä kuin Venäjän aron talvi. Venäläisten vastarinta on sitkeää ja peräänantamatonta.Kesä vaihtuu talveksi ja piiritys jatkuu piinaavan pitkäksi. Jokainen päivä tarjoaa nuorille saksalaisille vain lisää kärsimystä ja vaaraa. Venäläisten aloitettua vastahyökkäyksensä Stalingradin mottiin jää 330 000 miestä. Saksalaisten ainoa huoltotie ja henkireikä on kaupungin lentokenttä, jonka venäläiset kuitenkin parin viikon taistelujen jälkeen onnistuvat miehittämään.Alkutalvella 1943 kun saksalaiset lopulta joutuvat antautumaan heidän tappionsa ovat riipaisevat. 150 000 urheaa nuorta on kaatunut. 90 000 joutuu vangiksi ja vain kourallinen, noin 6 000 pääsee palaamaan tämän mielettömyyden jälkeen kotiinsa. Monet asiantuntijat pitävät Stalingradin murskatappiota toisen maailmansodan ratkaisuna, vaikka sota vielä jatkuikin yli kaksi vuotta.

Asiasanat: kulttuurihistoria, maailmanhistoria, yleinen historia, historiantutkimus