Muu(t) tekijä(t): Heikki PartanenAsiasanat: klassikot

Romaani kuvaa Larin Parasken (synt. 1833 Inkerissä) elämää ylivoimaisen lahjakkaana kansannaisena ja itkuvirsien taitajana. Tarina seuraa hänen elämänvaiheitaan maaorjuudesta Venäjän puolella Inkerissä, avioliittoon Karjalaan, Metsäpirtin pitäjään, sekä hänen myöhempiin vuosiinsa, jolloin hänen laulujaan ja runojaan kerättiin talteen. Dimensiot 18 ¤ 11 cm.

Tarinaa Norjalais-Suomalaisen posliininmaalausopettajan elämästä

Asiasanat: poliitikot, historia, työväenliike, kansanedustajat, poliittiset johtajat, vasemmistopuolueet

**1A-1 Jari Sillanpää– Valkeaa Unelmaa**1A-2 Marita Taavitsainen– André**1A-3 Pekka Ruuska– Rafaelin Enkeli**1A-4 Heli Kajaste– Maa Ja Taivas**1A-5 Kisu*– Mihin Ikinä Sä Meet**1A-6 Laura Voutilainen– Sinuun Painaudun**1B-1 Aikakone– Tulisitko**1B-2 Katri Helena– Missä Oot**1B-3 Tomi Markkola– Rooma**1B-4 Yölintu– Naapurin Sahtijenkka**1B-5 Saija Varjus– Kuin Unta**1B-6 Kirsi Ranto– Sydämen Lyönnit**2A-1 Tarja Lunnas– Länsituuli**2A-2 Kari Tapio– Vain Sulle Sydämeni Lyö**2A-3 Esa Nummela– Katson Sua Kaukaa**2A-4 Anna Eriksson– Kesä Yhdessä**2A-5 Eino Grön– Otetaanpa Pienet Twistit**2A-6 Samuli Edelmann & Sani (4)– Olen Luonasi Sun**2B-1 Kaija Koo– Savu Hälvenee**2B-2 Pertsa Koivula– Kohtalon Tango**2B-3 Eija Kantola– Pala Auringosta**2B-4 Janne Tulkki– Kuuma Sydän, Lämmin Syli**2B-5 Taika Kuoppamäki Ja Jukka Kuoppamäki– Isoisän Isoisä**2B-6 Kari Vepsä– Elämästä Kiitos Sulle**2B-7 Reijo Taipale– Jätit Muistoni Vain**

-Mikä on Huovisen Joe-setä -kirjan lopullinen lajityyppi? Onko se humoristinen romaani, faktio vai Veikko Huovisen keksimää kaskuilua? Vuonna 1988 ilmestynyt Joe-setä : Aikalaisen kertomuksia Josef Stalinista on tietysti myös oman aikakautensa tulos. Puhdasta faktaa ei vielä 80-luvun lopulla ole voinut kuvitellakaan kirjoitettavan Stalinin ajasta mutta fiktion ja huumorin keinoin, diktaattorin edesottamuksia on voinut kuvata.**Kirjassa edetään Stalinin lapsuudesta aina ”isä aurinkoisen” kuolinyöhön asti. Kirjan novellistiset luvut kertovat köyhästä gruusialaispojasta ja tämän äidistä, pappisseminaariajasta, bolsevikkiajasta, valtion päämiehestä, kalastusreissuista, perhe-elämästä mutta myös Stalinin hirmuteoista ja vainoharhaisesta luonteesta. (Satu Vähämaa/ Sanojen aika)

Muu(t) tekijä(t): Tuula KojoAlkuteos: Öteki renkler

Kirja kertoo toisen maailmansodan jälkeisestä ajasta, Berliinin jaosta, ja päähenkilö Peterin elämästä muurin aikana: Asiasanat: matkat, syyllisyys, pako, valvonta, ilmapiiri, psykologiset romaanit, koti-ikävä

Muu(t) tekijä(t): Maikki Soro, Aljoscha LongAlkuteos: Das dritte Buch des DrachenAsiasanat: itämainen filosofia, elämäntaito, mietiskely, hyvä elämä, ilo, onni, viisaus

Muu(t) tekijä(t): Jade HaapasaloMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Το ΔώροAsiasanat: elämäntaito, hyvä elämä, onni, elämänfilosofia

Muu(t) tekijä(t): Eppu NuotioMerkinnät: ylivedetty omistajamerkintä

Asiasanat: elämäkerrat, kansanedustajat, itsenäistyminen, jääkärit, jääkäriliike, aktivistit, heimoaate, maanviljelijät

Asiasanat: elämäkerrat, kirjailijat, taidemaalarit, biografier, författare, målare (konstnärer)

Kirja sisältää Mika Waltarin omistuskirjoituksen - vieläpä runomuotoinen- Eino J. Ellilälle hänen 50-vuotispäivänään vuonna 1942. Kyseessä ei ole siis pelkkä nimikirjoitus, vaan runollinen, henkilökohtainen oodi hyvälle ystävälle Eino J. Ellilälle, joka oli itse kirjailija ja kulttuurivaikuttaja. Omistuskirjoitus kahden merkittävän kirjailijan välillä lisää teoksen historiallista ja kulttuurista painoarvoa. Oodi kirjoitettu käsin ja erittäin hyvin "säilynyt". Se ei ei ole pelkkä tervehdys, vaan lyyrinen oodi – harvinaista. LISÄKSI: Eino J. Ellilän omistuskirjoitus samassa kappaleessa.Ellilän omistus on lämminhenkinen ja päivätty (1965): Se kertoo kirjailijan myöhemmästä elämästä ja persoonastaItse kirja on leikkaamaton eli käyttämätön kpl kunnoltaan mielestäni K4HUOM! VAIN NOUTO !!!!!!!!!!!!!!!!!!!!

Siisti kirja. Enkkuan kansakoulu Enkkuan kylässä Viipurin läänin Pyhäjärvellä luovutetussa Karjalassa perustettiin v.1893 pitäjän toisena kouluna. Asetus määräsi v.1898 jakamaan maalaiskunnat koulupiireihin. Enkkuan koulupiiriin kuuluivat Enkkuan, Kostermaan, Rahkajärven ja Saaprun kylät kauniin Pyhäjärven eteläpuolella Laatokan länsipuolella. Ikkuna Karjalaan kertoo tämän koulupiirin elämästä ja asukkaista karjalaisella maaseudulla, missä Käkisalmen kaupunkiin oli matkaa 30km ja Viipuriin 100km. Tämä kirja on viime hetken muistelujen tulos, sillä kauniilla karjalaisella maaseudulla eläneiden miesten ja naisten määrä vähenee päivä päivältä. Kohta heitä ei enää ole. Kirja on kunnianosoitus näille Enkkuan koulupiirin alueella eläneille vanhemmille ja esivanhemmille.

Asiasanat: muistelmat, toimittajat, teatteriohjaajat, yleisradiotoiminta