Teoksen keskiössä Luciuksen muodonmuutos aasiksi ja hänen seikkailunsa, jotka kuvaavat antiikin elämää kaikissa sävyissään. Kaksikielinen esitys: alkuperäinen latina + saksankielinen käännös rinnakkain + Rudolf Helmin johdanto. Mukana myös tarina Amor ja Psyche. Dimensiot 24 ¤ 17 cmThe work centers on Lucius’s transformation into a donkey and his adventures, which portray ancient life in all its shades. It is a bilingual edition, presenting the original Latin text alongside the German translation, together with Rudolf Helm’s introduction. The volume also includes the story of Amor and Psyche.Dimensions: 24 × 17 cm.

Teos tarkastelee, miten sotavuosien rajoitukset ja isänmaallisuus vaikuttivat taiteeseen, ja kuvaa modernismin vaikutuksen nousua sodan jälkeen esitellen myös taiteen uusia suuntauksia. Dimensiot 26 ¤ 22 cm. Kuvitettu.

- Postitus 3,80€

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Ruotsalaisuuden päivä (ruots. Svenska dagen) on Suomessa 6. marraskuuta vietettävä yleinen liputuspäivä. Päivä juhlistaa suomenruotsalaisten oikeutta käyttää ruotsin kieltä Suomessa, mutta tarkoituksena on Folktingetin mukaan myös kunnioittaa Suomen kieliryhmien yhteistä kaksikielistä isänmaata

Muu(t) tekijä(t): Jaana Iso-Markku, Mikko Lantz ym.Alkuteos: Discover Western EuropeAsiasanat: luonto, kulttuuri, luonnonvarat, väestö

Muu(t) tekijä(t): Ilona Sevelius, Jaana Iso-Markku ym.Sarja: Muuttuva maailmaAsiasanat: luonto, elämäntapa, teollisuus, kaupungit, kulttuuri, luonnonvarat, väestö, elinkeinot, naturen, livsstil, kultur

Johannes Viiniköynnös eli erakkona Pohjois-Irakin vuoristossa 700-luvulla. Hän oli syvähenkinen mystikko, joka tunsi sisäisen elämän ulottuvuudet ja sai kokea salaisia Hengen vaikutuksia. Karismaattisuutensa takia hänellä oli myös runsaasti kadehtijoita ja vihamiehiä. Johannes Viiniköynnös oli askeettinen kilvoittelija mutta myös runollinen taiteilijasielu. Hänen ajattelunsa on ylevää ja kielikuvat kauniita. Aatehistoriallisesti on mielenkiintoista, että monet Johanneksen teemat ovat samoja, jotka tunnetaan myöhemmästä suufilaisuudesta eli islamilaisesta mystiikasta. Palava ruoko on kokoelma Johanneksen kirjeitä toisille kilvoittelijoille. Niissä käsitellään sisäisen elämän piirteitä ja hengellisiä vaikutuksia lämpimällä ja persoonallisella tavalla. Syyriankielisen alkutekstin on suomentanut ja johdannon laatinut filosofian tohtori munkki Serafim. Hän on julkaissut lukuisia itäiseen kristillisyyteen liittyviä kirjoja, kuten Tie ylösnousemukseen (2006). Kirjapajan sarjassa Henki ja elämä ilmestyy munkki Serafimin teos Vapaus (2007). Sarja Sapientia.Postitus 6€

Muu(t) tekijä(t): Pirkko PeltonenMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Kurki-kirjaAlkuteos: L'istituzione negata

Alkuteos: K is for killer

Alkuteos: The Book of General IgnoranceAsiasanat: tietokilpailut, kulttuurihistoria, maailmanhistoria, keksinnöt, kysymykset, Iso-Britannia, tiedonhaku, luonnontiede, faktat, pubivisat