20 x 23 cm.

Turun arkkihiippakunnan ... vuosikirjaKausijulkaisuYhteisö Suomen evankelis-luterilainen kirkko. Turun arkkihiippakuntaTurun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 1963-1974. NÄYTÄ MUUT VERSIOT (2)Genre vuosikirjatUlkoasu 21 cmKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Turku : Turun arkkihiippakunnan tuomiokapituli 1963-1974.Luokitus Kristillinen kirkko (udk 26)Edeltäjä Turun arkkihiippakunnan joulutervehdysJatkuu julkaisussa Vuosikirja / Turun arkkihiippakuntaJulkaistu 14(1963)-24(1974)Julkaisutiheys Kerran vuodessa.ISSN 0355-6794

Gananderin sanakirjan lähteetVäitöskirjaHenkilö Hormia, Osmo, 1926-1983Tekijä 1961 NÄYTÄ MUUT VERSIOT (1)Genre väitöskirjatUlkoasu 611 s.Kieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Helsinki : Tekijä 1961Opinnäyte Väitöskirja : Helsingin yliopisto.Sarja Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia, ISSN 0355-1768; 271.Aiheet Ganander, Christfrid, → 1741-1790. → Nytt finskt lexicon.1700-lukuvanha kirjasuomisuomen kielileksikologiaValmistaja (Turku)Lisätiedot Osmo Hormia

21 x 30 cm.

21 x 30 cm.

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943 tai 1944, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Joutseno syntyi vakuutusvirkailija Johan Enfrid Jönssonin ja Emma Josefina Lundénin perheeseen. Joutsenon musikaaliseen sukuun kuului myös Astrid Joutsenon veli Ernst Joutseno, jonka vanhin tytär Lea Joutseno tuli kuuluisaksi 1940-luvun elokuvakomediennena. Astrid Joutseno suoritti tyttökoulun jälkeen piano-opintoja. Hän teki myös opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: Berliiniin vuosina 1922–1923 ja Pariisiin 1927–1932. Joutseno toimi säestäjänä Suomessa ja teki useita kiertueita muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän perusti oman pianokoulun Turkuun 1934.[2]Joutsenolla on oma nimikkorahasto, Astrid Joutsenon rahasto. Se perustuu Astrid Joutsenon säätiön lahjoitukseen vuodelta 1969. Säätiö perustettiin viulutaiteilija Kerttu Wanteen testamenttilahjoituksen varoin vuonna 1964 ja lakkautettiin 1969, jolloin omaisuus siirrettiin Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.[3] [4] Joutseno oli Wanteen säestäjä ja elämänkumppani.[5] He elivät vuosikymmeniä taiteilijatalossa joka vielä on kukkulalla Tiilentekijänkadun ja Mestarikadun kulmassa Turussalähde?.

Huoltotoimi Turun kaupungissaKirjaTurun huoltolautakunta 1937.Ulkoasu 160, [1] sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiHuomautukset Päällyksellä: Yleisten huoltopäivien johdosta Turussa 1937 laadittu selostus.Alkusanat suomen, ruotsin, ja saksan kielellä.Julkaistu Turku : Turun huoltolautakunta 1937.Kontrolloimaton nimeke Yleisten huoltopäivien johdosta Turussa 1937 laadittu selostus

Muu(t) tekijä(t): Malena Torvalds-Westerlund, Liisa SuvikumpuMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: joulu, perinne, tapakulttuuri, juhlaperinne