Muu(t) tekijä(t): Terttu LiukkoAlkuteos: Nalle lufs

Muu(t) tekijä(t): Riikka OjanperäAsiasanat: matkakertomukset, maailmanympärimatkat, elämysmatkailu, seikkailumatkailu

Muu(t) tekijä(t): Pentti KalajaAlkuteos: Den moderna astronomin och dess världsbild

Muu(t) tekijä(t): A. A. SaarnioMerkinnät: omistajamerkintäSarja: Teosofinen maailmankatsomus 2

Muu(t) tekijä(t): Jaana-Mirjam MustavuoriAlkuteos: The third revolutionAsiasanat: maapallo, ihmiskunta, tulevaisuus, ympäristökysymykset

Muu(t) tekijä(t): Pasi Rakas JääskeläinenAlkuteos: The friends' book : for the friend who's best at everythingAsiasanat: naiset, ystävyys, tytöt, ystävät

Sarja: Maailman miete

Muu(t) tekijä(t): Tuulikki HanniAlkuteos: Men in groups

Asiasanat: vankilat, miehet, roolit, psykiatriset potilaat

Muu(t) tekijä(t): Sirpa Sulku, Juha AromaaAsiasanat: lapsuus, vanhemmuus, hyvinvointi, elämänlaatu, perhe, hyvä elämä, lapsen asema, kasvatus, lastenkulttuuri, lapsipolitiikka

Muu(t) tekijä(t): Merja LeskinenMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: kansainvälinen kauppa, kansainvälinen talous, vapaakauppa, globalisaatio

Muu(t) tekijä(t): Oiva TalvitieSarja: Suuret maailmanmenestykset II, 3Alkuteos: Spencer Brade M.D.

Muu(t) tekijä(t): Marja KoskinenSarja: Maailmankirjallisuuden klassikkoja

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu