Sarjan kymmenennessä osassa Matti Klinge pohtii muun muassa kahvin ja kahvelin tyyppisiä lainasanoja, englantilaisen yläluokan maailmaa, aateloinnin historiaa Suomessa, Viron historiassa erottuvia sosiaalisia ongelmia sekä vandalismin ilmiöitä. Klinge piirtää myös henkilökuvan opettajastaan Eino Jutikkalasta ja löytää heijastuspintaa Syväriltä Volgalle ja Moskovaan tekemäänsä retkeen Olavi Paavolaisen Synkästä yksinpuhelusta.

Nainen kirkkopolulla 1960-luvulta 2000-luvulle

Kevätpäiväntasauksena 1979 nuori nainen teloitetaan, koska hän on menettänyt uskonsa kommunismiin. Gu Shanin isän on mahdotonta hyväksyä sitä, että tyttärestä on kasvanut kapinallinen, kun taas äiti on täysin murtunut ainoan lapsensa menetyksestä. Gu Shanin kotikaupungin ihmiset, kuten 7-vuotias Tong, liikuntavammainen Nini, joutilas Bashi ja kaunis Kai, yhdistävät voimansa ja nousevat sortovaltaa vastaan. Seuraavina viikkoina kaupunkilaiset käyvät läpi kaikki mahdolliset tunteet, kun heidän kapinansa julmasti kukistetaan. Kulkurit on ravisteleva kertomus, jonka kauneus ja inhimillisyys jäävät pitkäksi aikaa mieleen.

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

17 x 21 cm.

Asiasanat: historia, naiset, naisen asema, perinne, kansanperinne, kansanrunous, perhe-elämä, häät, runonlaulajat, kansantavat

Muu(t) tekijä(t): Päivi Lappalainen, Kati Launis ym.Sarja: Suomalaisen Kirjallisuuden Seuran toimituksia 838Asiasanat: kirjallisuudentutkimus, kirjallisuudenhistoria, naiset, kirjailijat

Romanttinen kotimainen

Muu(t) tekijä(t): Maija Roinila, Thelma SangsterAlkuteos: The torn veilAsiasanat: ihmeparannus, islam, kääntymys, kristinusko, kristityt

Merkinnät: ylivedetty omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Anna PaljakkaMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: The female eunuch

Carl Adolph Hårdh (20. toukokuuta 1835 Tukholma – 18. elokuuta 1875 Helsinki) oli ruotsalainen valokuvaaja joka asui Helsingissä 1850-luvun puolivälistä lähtien.[1][2]Hårdhin isä Adolf Hårdh oli kotoisin Kuopiosta ja muutettuaan Ruotsiin hän toimi Tukholmassa taiteilijana ja kivipiirtäjänä. Hårdhin äiti oli kotoisin Ockelbosta Pohjois-Ruotsista. Hårdh seurasi isänsä jälkiä ja opiskeli Ruotsin kuninkaallisessa taideakatemiassa. Hän muutti Helsinkiin todennäköisesti vuoden 1855 jälkeen, jolloin hänen molemmat vanhempansa olivat jo kuolleet.[2]Hårdh aikoi työskennellä taidemaalarina mutta taloudelliset syyt pakoittivat hänet ryhtymään valokuvaajaksi. Hänellä oli valokuvausstudio Helsingin Seurahuoneella vuosina 1862–1875. Lisäksi Hårdhilla oli toinen studio Kluuvikatu 3:ssa. Hårdh oli suosittu valokuvaaja ja hän otti studiossaan paljon henkilömuotokuvia. Hän työskenteli myös ulkona ja otti valokuvia Helsingin kaupungin ja lähiympäristön maisemista. Joitakin näistä Helsinki-aiheisista kuvista koottiin myös albumeiksi luulutavasti myyntiä varten wiki