Muu(t) tekijä(t): Juhani PietiläinenSarja: Kuukauden kirja 5, 8Alkuteos: A savage place

Sarja: Tammen tyttöjen sarja 25

Alkuperäinen nimikirjoitus vuodelta 1943 tai 1944, sivu irroitettu isommasta kokonaisuudesta.Elämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Astrid Joutseno syntyi vakuutusvirkailija Johan Enfrid Jönssonin ja Emma Josefina Lundénin perheeseen. Joutsenon musikaaliseen sukuun kuului myös Astrid Joutsenon veli Ernst Joutseno, jonka vanhin tytär Lea Joutseno tuli kuuluisaksi 1940-luvun elokuvakomediennena. Astrid Joutseno suoritti tyttökoulun jälkeen piano-opintoja. Hän teki myös opintomatkoja kotimaansa ulkopuolelle: Berliiniin vuosina 1922–1923 ja Pariisiin 1927–1932. Joutseno toimi säestäjänä Suomessa ja teki useita kiertueita muualle Eurooppaan ja Pohjois-Amerikkaan. Hän perusti oman pianokoulun Turkuun 1934.[2]Joutsenolla on oma nimikkorahasto, Astrid Joutsenon rahasto. Se perustuu Astrid Joutsenon säätiön lahjoitukseen vuodelta 1969. Säätiö perustettiin viulutaiteilija Kerttu Wanteen testamenttilahjoituksen varoin vuonna 1964 ja lakkautettiin 1969, jolloin omaisuus siirrettiin Varsinais-Suomen Kulttuurirahastolle.[3] [4] Joutseno oli Wanteen säestäjä ja elämänkumppani.[5] He elivät vuosikymmeniä taiteilijatalossa joka vielä on kukkulalla Tiilentekijänkadun ja Mestarikadun kulmassa Turussalähde?.

"Laatokan Valamon kaksisataahenkinen munkkiveljestö evakuoitiin talvisodan keskeltä ja he päätyivät Heinävedelle. Miten veljestön asettuminen Papinniemen kartanoon käytänössä tapahtui? Miten ikääntyvä veljestö selvisi hevosvetoisesta maataloudesta kivikkoislla savolaispelloilla. Millaista oli terveydenhuolto, kun ammattiapu oli kirkonkylällä puolen päivän matkan päässä hevosella kulkien? Tämä kirja perustuu Valamon luostarinarkiston asiakirjoihin. Niiden kautta hahmottuu kolme ensimmäistä vuosikymmentä Papinniemen arkea, kun Uudesta Valamosta tuli vanhan veljestän koti. Alku oli hankalaa; olihan koko luostari käsitteenä Sisä-Suomessa vieras ja sodanjälkeinen pula-aika säännöstelytalouksineen aiheutti loputonta kirjeenvaihtoa viranomaisten kanssa. Vaikka ulkoiset puitteet muuttuivat evakuoinnin myötä ja muutos uhkasi välillä jo tukahduttaa luostarin, 1970-luku ennakoi jo uutta nousua. Luostarin liki tuhatvuotinen perinne elää ja vaikuttaa edelleen Heinävedellä.Teoksen on kirjoittanut luostarin ystävä ja pitkäaikainen vapaaehtoistyöntekijämme, maisteri Elsi Takala.Sidottu, 334 sivuinen.

-Lähes ihmisiän mittainen musta komedia John James Toddin, tuhansien intohimojen riivaaman taiteilijan seikkailuista vuosisatamme järjettömässä maailmassa - ensimmäisen suursodan taisteluhaudoista 40-50-lukujen Hollywoodin hetteikköihin. - Hänen elämänsä ratkaiseva käänne tapahtuu, kun hän sotavankisellissään Saksassa saa vartijalta luettavakseen - suudelmia vastaan - Rousseaun Tunnustukset. Silloin Todd päättää tehdä suurimman elokuvan, mitä maailma on koskaan nähnyt, suurimman mitä kukaan koskaan tulisi tekemään. Siitä alkaa hänen uransa, elämänsä, alamäkensä..

Asiasanat: tuomiot, murha, kaupungit, ystävyys, ravintolat, itsemurha, syyllisyys, kirjat, maine, rikoskirjallisuus, tulipalot, tappo, katoaminen, kolmiodraama, kosto, kiristys, uhkailu, puukotus, paljastukset

Asiasanat: johtajat, johtajuus, sotilasjohtajat, sotilasjohtaminen

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)Asiasanat: korukivet, geologia, kallioperä, maaperä, malmiesiintymät

Asiasanat: piharakentaminen, rakennusohjeet, muuraus, tulisijat, grillit, katokset, ulkokeittiöt

Sarja: Joka kodin tähtikirjasto

-Taiteilijaperheen esikoinen Markku Pietinen, kuvaa kaunistelematta vanhempiensa raastavaa liittoa. Paljon valokuvia.-Kaksoiselämäkerta kertoo äärimmäisen kunnianhimoisen kuvanveistäjän ja häntä monessa tukeneen mutta taka-alalle jääneen valokuvaajapuolison jatkuvasta törmäyskurssista.-Markku Pietinen on täydentänyt vanhempiensa käsikirjoituksia ja kirjeenvaihtoa haastatteluin sekä omilla tiedoillaan, muistikuvillaan ja näkemyksillään

40 x 60 cm, käytön ja varastoinnin jälkiä.

Sarja: Suomalainen sarja 7

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Katja Losowitch

Waltari kertoo elämänsä tärkeistä ihmisistä ja miljööstä,suvustaan,isovanhemmistaan kauniista lempeästä äidistään ja lahjakkaasta,tulisieluisesta isästään,joka kuoli Mikan ollessa viisivuotias.Muu(t) tekijä(t): Ritva Haavikko