Alkuteos: Bakom stålvallen

Muu(t) tekijä(t): Eino VoionmaaAsiasanat: muistelmat, itsenäistyminen, jääkärit, jääkäriliike, aktivistit

Johan August Backman (24. joulukuuta 1891 Liljendal – 4. huhtikuuta 1974) oli suomalainen taidegraafikko ja taidemaalari.Backman opiskeli Vapaassa Taidekoulussa mutta oli itseoppinut taidegraafikko. Hän osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyyn vuonna 1954. Backmanin teoksia oli esillä Moskovassa 1934, Riiassa 1935, Prahassa ja Berliinissä 1936, Kööpenhaminassa 1937, Lontoossa 1938 ja Oslossa 1946. Varsinaiselta ammatiltaan Backman oli maanviljelijä.[1][2]Backman teki valtaosan grafiikastaan viivasyövytyksellä täydennetyllä akvatintamenetelmällä. Yksityiskohtaisen realistisen grafiikan aiheina olivat pääasiassa keskiaikaiset kivikirkot ja maaseutu- ja pikkukaupunkiaiheet. Backman teki vuonna 1960 matkaan Italiaan ja tämän matkan tuloksena syntyi joukko impressionistisia maisemamaalauksia.

Merkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Bakom stålvallen

Koko nimi: Saksan johtajan ja valtakunnankanslerin Adolf Hitlerin puhe valtiopäivillä Berlinissä toukokuun 21 päivänä 1935 ; valtiopäivillä 26. IV. 1942 ; Franklin D. Rooseveltin syyllisyys sotaan - valtiopäivillä 11. XII. 1941 ; vv. 1942-43 talviapukeräyksen avajaistilaisuudessa Berliinin urheilupalatsissa syyskuun 30 pnä 1942 : III sodanaikaisen talviapukeräyksen avajaistilaisuudessa Berlinin urheilupalatsissa lokakuun 3 pnä 1941 ; Viisi vuotta kansallissosialismia - Adolf Hitlerin puhe Saksan valtiopäivilläAsiasanat: kansallissosialismi, natsi-Saksa

Asiasanat: maalaustaide, taidemaalarit, vaikutteet, symbolismi, opintomatkat

Sarja: Zero-sarja 1

Sarja: Berlin noir 1Alkuteos: The March violets

suom. Matti Kinnunen

General Tire "Jumbo" renkaat, ym.

Oxford-ryhmä : uusi tie vanhaan evankeliumiinKirjaFuglsang-Damgaard, H. ; Malin, Artur , 1871-1939 ; Otava, kustannusosakeyhtiö , kustantajaOtava 1936.Näytä muut versiot (2)Ulkoasu 38 sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli määrittelemätönHuomautukset Evankelis-luterilaisessa konferenssissa Berliinissä joulukuun 10 p:nä 1935 pidetty esitelmä.Julkaisija Helsinki : Otava, 1936.Lisätiedot H. Fuglsang-Damgaard ; suom. Artur Malin

Romaani, jossa kerrotaan Berliininpoppeleista ja Erakkoravuista tutusta Neshovin klaanista.

Alkuteos: Berlin

Asiasanat: maalaustaide, taidemaalarit, vaikutteet, symbolismi, opintomatkat

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]