Muu(t) tekijä(t): Maarit (suom.) HeinonenAlkuteos: A new earth : awakening to your life's purposeAsiasanat: itsekasvatus, itsetuntemus, identiteetti, minä

Muu(t) tekijä(t): Mika Rönkkö, Teivo TeivainenMerkinnät: omistajamerkintä (leima)Sarja: NIGD working paper 2/2002Asiasanat: demokratia, kansainvälinen politiikka, globalisaatio, kansainväliset järjestöt

Asiasanat: uudisasukkaat, historia, henkilöhistoria, poliittiset vainot, Venäjä, suomalaiset, siirtolaiset, uhrit, siirtokunnat, norjalaiset, venäjänsuomalaiset, Neuvostoliitto, sorto, kuolan niemimaa, Murmanskin alue

Muu(t) tekijä(t): Mika SiimesAlkuteos: Jane Foster's let's growAsiasanat: viljely, puutarhanhoito, kasvit, istutus, kasvimaat, kylvö

Alkuteos: Barbie : her life and timesAsiasanat: nuket, Barbie

**Sisältää neljä nelilöä: 2 mk punainen, 1,25mk keltainen, 50p vihreä, 25p ruskea.

Sally Salminen skrev sin debutroman Katrina medan hon jobbade som hembiträde i New York. Romanen handlar om den unga Katrina från Österbotten som gifter sig med ålänningen Johan.

Ohjeita klassisten älypelien tekoon, älypelit

Suomeksi Purjehduksen käsikirja, Suuri purjehdusopas

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: käsityöt, neulonta, neuletyöt

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)Asiasanat: eläimet, neulonta, aiheet, neuletyöt, päähineet, hatut, myssyt ja pipot

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.

Suomen valtion leipäkortti vuodelta 1917 oli ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman elintarvikepulan ja Venäjän vallankumouksen seurauksena käyttöön otettu säännöstelyasiakirja. Kun elintarviketilanne heikkeni keväällä 1917, Suomen senaatti sääti elintarvikelain, joka toi leipäkortit yleisesti käyttöön kesäkuussa 1917. Keskeisiä tietoja vuoden 1917 leipäkortista:Käyttötarkoitus: Kortteja käytettiin säännöstelyn piirissä olevien jauho- ja leipätuotteiden ostamiseen.Sisältö: Kortit olivat usein vihkomuotoisia (esim. viikot 1-12), ja niissä oli leikattavia kuponkeja.Käyttöönotto: Lain mukaiset valtion leipäkortit tulivat voimaan kesäkuun 1917 lopulla (säädöksen mukaan 24.6.1917 alkaen), ja ne korvasivat monet paikalliset, kunnalliset kortit.Valtio ja kaupungit: Kortteja jaettiin valtion toimesta, mutta niissä saattoi olla paikallisia leimoja, kuten Uusikaupunki tai Vaasa.Koko: Tyypillinen leipäkorttivihko oli kooltaan noin 8 x 13 cm. Historiallinen tausta:Vuonna 1917 Suomessa oli ankara pula viljasta, koska tuonti Venäjältä loppui ja sääolot olivat heikot. Tämä johti siihen, että leivän lisäksi myös voi, maito ja muut elintarvikkeet pantiin kortille. Elintarvikepula lisäsi sosiaalista levottomuutta ja joudutti itsenäistymiskehitystä.