Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: järjestöhistoriikit, sotainvalidit, Suomen sisällissota

Aurora-mitaliVarsinais-Suomen liitto myöntää vuosittain Aurora-mitalin tunnustuksena maakunnan kulttuurin hyväksi taiteen, kulttuurityön tai tieteen alalla toimineelle henkilölle, yhteisölle, viranomaiselle, yritykselle tai työryhmälle. Mitali voidaan myöntää myös Varsinais-Suomesta lähtöisin olevalle, valtakunnalliseen kulttuurityöhön merkittävällä tavalla osallistuneelle henkilölle.

Sarja: Maailman ympäri 5

Muu(t) tekijä(t): 2460-

Muu(t) tekijä(t): Tittamari Marttinen, Sarah Eason ym.Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: anteeksipyyntö, kasvatus, rohkeus, tapakasvatus, eettinen kasvatus, arvokasvatus, lapset (ikäryhmät), rehellisyys, moraalikehitys

Asiasanat: hiihto, eränkäynti, Oikarainen, Kalevi, maailamanmestaruushiihdot

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: elämäkerrat, kuvataiteilijat, taidemaalarit

Muu(t) tekijä(t): Oki Räisänen

Muu(t) tekijä(t): Oki Räisänen

Asiasanat: kirjallisuudentutkimus, murteet, länsimurteet

Sarja: Tähtiketju 4

Sarja: Tähtiketju 4

Sarja: Tähtiketju 4

Kaarle (Karl) Gabriel Engberg (24. maaliskuuta 1872 Tampere – 27. helmikuuta 1953 Helsinki) oli suomalainen taidemaalari, professori ja museon intendentti.[1][2]Opiskelu ja uraEngberg opiskeli Taideteollisessa keskuskoulussa 1893–1895 ja Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa 1894–1897.[1] Hän kävi Taideyhdistyksen piirustuskoulun 1895–1898, opiskeli sitten maalausta Pariisissa 1899–1900 ja oli samalla apuna Suomen näyttelypaviljongin koristamistöissä, sekä sittemmin valtion apurahalla Italiassa 1901–1902 ja Pariisissa 1911.[3]Engberg maalasi alkuun maisema- ja henkilökuvia muun muassa Lapista, mutta myöhemmin pääasiassa maisemia, joissa hän osoittautui herkäksi värien käyttäjäksi. Hän osallistui näyttelyihin koti-ja ulkomailla eri puolilla Eurooppaa. Budapestissä on valtion kokoelmissa hänen maalauksensa Takaa-ajo. Engberg toimi myös museoalalla. Hän organisoimassa Hämeen museota Tampereella 1908 ja toimi sen johtajana.[3]Engberg osallistui Suomen Taiteilijain näyttelyihin vuosien 1897–1910 välillä ja vielä 1924 sekä 1943.[1] Hän teki kolme maalausmatkaa Lappiin, joista ensimmäiset kaksi suuntautuivat 1898 ja 1905 Inarin saamelaisalueelle sekä viimeinen matka vuonna 1920 Kittilään ja Ounas-Pallastunturille.[4]Engberg oli Akseli Gallen-Kallelan apulaisena tämän maalatessa Kalevala-freskoja vuoden 1900 Pariisin maailmannäyttelyä varten. Myöhemmin hän toimi Tampereella Hämeen museon intendenttinä 1908–1931 ja Tampereen taidemuseon intendenttinä 1930–1953. Hän sai professorin arvonimen vuonna 1947.[1]Henkilökohtainen elämäEngbergin vanhemmat olivat puuseppämestari Karl Engberg ja Maria Gustava o.s. Alm.[5] Taidemaalari Eero Sysikumpu oli hänen poikansa.[6]MaalauksiaMaisema Lapista, kesäyö 1898Iltamaisema 1899Järvimaisema jäänlähdön aikaan 1902Kevätmaisema 1903Katkennut hongankelo 1905Kosken kuohua 1905Kota (Yö) 1905Vaaramaisema 1910Vehmas saari 1911Kukkia maljakossa 1913Punainen maljakko 1918Maisema Lapista, porolauma 1920Pyykkäri 1923Ruispelto 1926Korpimaisema 1930Hämärä 1931wikipedia

Kirjan lopussa kirjailija Aku-Kimmo Ripatin arvioi Päätaloa ja hänen Koillismaa-sarjaansa (Päätalo 50v. 11.11.1969)