Asiasanat: elämäkerrat, henkilöhistoria, sotahistoria, upseerit, huippu-urheilu, sotilaat, Mannerheim-ristin ritarit, hiihtäjät, urheiluhistoria

Muu(t) tekijä(t): Petri Sarjanen

"Tämä kirja on omistettu Mannerheim-ristin ritarille, eversti Gustaf Erik Magnusson ille, joka koulutti Hävittäjälaivue 24 :n taistelukuntoiseksi ja johti sitä järkkymättömällä taidolla ja tarmolla talvi- ja jatkosodan kiivaissa ilmataisteluissa", kansipapereissa rispaumaa, selän alareunassa kulumaa, sivut siistit, ok lukukappale

Mannerheim-ristin ritarin ja mestarihiihtäjän rajavääpeli Olli Remeksen partiotaisteluista Talvisodassa Kuolajärven ja Joutsijärven välillä

Tämä ensimmäinen osa kertoo elämästä Suomessa, vankilapaosta Saksassa ja ensirakkaudesta.Jatko-osa:Purppurasydän.

Suomen sairaanhoitajaryhdistys SFF:n jäsenmerkki vuodesta 1907Suomen Sairaanhoitajataryhdistys otti jäsenmerkin käyttöön vuonna 1907. Käyttöön otettu merkki oli vapaaherratar Sophie Mannerheimin ehdottama. Vapaaherratar Mannerheim ehdotti yhdistykselle omaa merkkiä, koska hänestä ei ollut oikein, että Punaisen Ristiin kuulumattomat sairaanhoitajattaret käyttivät Punaisen Ristin merkkiä ammattinsa tunnuksena.ä edelleen.

Joppe Karhusen signeeraus

Mannerheim-ristin ritari kapteeni Lauri Törni alias majuri Larry Thorne

**Katso henkilöt kuvista**. Mukana myös monta sellaista, joille esitettiin Mannerheim-ristiä, mutta heille ei sitä jostain syystä myönnetty. **

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: kenraalit, talvisota, jatkosota, elämäkerrat, sotahistoria

Muu(t) tekijä(t): Petri SarjanenAsiasanat: elämäkerrat, upseerit

Merkittävän rintamakomentajan ja YK-kenraalin elämäJääkäri, suomalaisen sotilaskoulutuksen uranuurtaja, Mannerheimristin ritari, jalkaväenkenraali Armas-Eino Martola (1896-1986) oli sotiemme 1939-1944 huomattavimpia rintamakomentajia. Kesällä 1944 Karjalan kannaksella hän johti 2. Divisioonan torjuntavoittoihin Siiranmäen ja Äyräpään-Vuosalmen taisteluissa. Vuosalmelta Martola siirtyi Laatokan-Karjalaan VI Armeijakunnan komentajaksi taisteluihin, jotka huipentuivat Nietjärven torjuntavoittoon.Jatkosodan jälkeen Martola toimi ulkoministerinä ja Uudenmaan läänin maaherrana. Sotilasuraansa hän jatkoi kansainvälisellä tasolla YK:ssa pääsihteeri Hammarskjöldin sotilasneuvonantajana Suezin kriisissä 1956 ja YK:n joukkojen komentajana Kyproksella 1966-1969