Entinen sotakuvaaja Andres Faulques on linnoittautunut Välimeren rannalla sijaitsevaan vanhaan vartiotorniin. Hän maalaa tornin seinille omaa näkemystään sodasta. Eräänä päivänä hänen rauhansa rikkoutuu kun hänen yksityisalueelleen tunkeutuu kroatti, josta hän on aikanaan ottanut palkitun kuvan, ja joka joutui sen vuoksi kidutetuksi. Nyt kroatti aikoo kostaa kärsimyksensä tappamalla taitelijan.

Sarja: Pystykorvakirja

"Helmi Suomen maakuntien joukossa" antaa ensimmäistä kertaa monipuolisen ja kaunistelemattoman kuvan Itä-Karjalasta suomalaisvallan vuosina 1941-1944. Kirja tarjoaa uutta tietoa Suomen sotilashallinnon toimista Itä-Karjalassa sekä asukkaiden elinoloista ja mielialoista suomalaisia kohtaan. Samalla teos avaa uusia näkökulmia jatkosodasta käytyyn keskusteluun.Alueen valtaamisen uskottiin johtavan siihen, että se liitettäisiin tulevassa rauhassa Suomeen. Itä-Karjalassa ryhdyttiin harjoittamaan suomalaiskansallista valistustoimintaa. Väestö jaettiin kahteen osaan: kansalliseen väestöön eli suomalaisiin, karjalaisiin ja vepsäläisiin sekä vieraaseen väestöön, johon kuului lähinnä venäläisiä ja ukrainalaisia. Vieraasta väestöstä lähes 24 000 siirrettiin keskitysleireille, joissa ravitsemusolot olivat heikot ja kuolleisuus korkea.Sotatoimien kallistuttua Neuvostoliiton hyväksi vain vähäinen osa Itä-Karjalan asukkaista lähti suomalaisten joukkojen mukana Suomeen. Rauhanteon jälkeen Suomi joutui palauttamaan väestön takaisin alueelle ja maksamaan suuria sotakorvauksia sodan aiheuttamista vahingoista.

Muu(t) tekijä(t): Katriina HuttunenAlkuteos: De urolige

Sarja: Puheenvuoroja 2

Muu(t) tekijä(t): Marko JuntunenSarja: PystykorvakirjaAlkuteos: Ta'ir al dahsha

Maaliskuun 13. päivänä 1945 Valvontakomissio esitti vaatimuksen, joka tyrmistytti suomalaisia. Kaikki Neuvostoliitolle luovutettujen alueiden suurmittakaavaisten karttojen painokset ja ilmakuvat oli koottava ja toimitettava Valvontakomissiolle. Karttojen täydellinen luovuttaminen oli kaikkein hankalimpia vaatimuksia, joita Valvontakomissio Suomelle esitti. Suomesta Neuvostoliittoon luovutettiin yli 16 miljoonaa karttalehteä, liki neljäkymmentä rautatievaunulastillista karttoja.Vaikka valvontakomissio poistui Suomesta vuonna 1947 ja rauhansopimuksen ratifioimisen jälkeen sen määräyksillä ei enää voi katsoa olleen merkitystä, pidettiin luovutetun alueen karttoja koskevat ankarat rajoitukset voimassa peräti yli neljä vuosikymmentä. Karttojen käyttäminen oli kielletty vuoteen 1989 saakka, mikä aiheutti ongelmia mm. historioitsijoille ja sukututkijoille.Veli-Matti Syrjö kertoo artikkelissaan sodan jälkeisistä vaiheista mm. sen, miten Valvontakomission kanssa tuli menetellä sekä pohtii miksi luovutetun alueen kartat olivat Suomessa kiellettyjä niin kauan.Kartastoon on kerätty kielletyt kartat 1:100000 luovutetulta Karjalan alueelta. Teoksessa on mukana myös suuritöinen Jyrki Tiittasen keräämä tarkkojen maastokarttojen 1:20000 nimistö (yli 37 000) hakemistona. Kartastossa olevien ohjeiden avulla voi tilata tarkan maastokartan haluamastaan alueesta luovutetulta alueelta.

Asiasanat: yhteiskuntakuvaus, sota-aika, lotat, pankkitoimihenkilöt, sodanjälkeinen aika, metsänhoitajat, vänrikit, sotakokemukset, sukupolvikokemukset

Muu(t) tekijä(t): Erkki HedmanssonMerkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): Jaakko Itälä, Pauli Burman ym.

Asiasanat: yhteiskuntakuvaus, sota-aika, lotat, pankkitoimihenkilöt, sodanjälkeinen aika, metsänhoitajat, vänrikit, sotakokemukset, sukupolvikokemukset

Muu(t) tekijä(t): Hilkka HaverinenAsiasanat: muistorunot, uskonnolliset runot, antologiat

Muu(t) tekijä(t): Tatu HenttonenAsiasanat: poliittinen historia, poliittinen väkivalta