Näyttelyyn ja aiheeseen liittyvä teoreettinen tekstikatsaus.

Siisti kirjastonpoistosuom.Maija Lehtonen

Sarja: Ursan julkaisuja 80Asiasanat: avaruustutkimus, tähtitiede, maailmankaikkeuden synty, kosmologia, maailmankaikkeus, avaruus, elämän synty, luonnontieteet, tähtitieteilijät, astrobiologia, Tieto-Finlandia-palkinto

Kirjassa on ruokaohjeita niin arkeen kuin juhlaan. Useimmat ruokalajit valmistuvat nopeasti ja helposti, mutta kirjassa on haasteita myös edistyneemmälle ruoanlaittajalle.

Muu(t) tekijä(t): Satu HlinovskySarja: Tulen ja jään laulu 1Alkuteos: A Game of Thrones

Muu(t) tekijä(t): Satu HlinovskySarja: Tulen ja jään laulu 1Alkuteos: A Game of Thrones

Asiasanat: poliitikot, sisäpolitiikka, poliittinen historia, ministerit, presidentit, valta, puoluejohtajat, vallankäyttö, porvarilliset puolueet, puoluepolitiikka

Sarja: Ursan julkaisuja 156

lähettiläänä ajamassa Suomen itsenäistymisen asiaa. "Syksyllä 1917 Hjelt nousi itsenäisyysliikkeen kärkihahmoksi, sillä toiminnan painopiste siirtyi Tukholmasta Berliiniin. Hän yhdessä eversti Wilhelm Thesleffin kanssa vahvisti yhteistyötä saksalaisten kanssa. Hän tunnusteli kenraali Ludendorffilta mahdollisuutta saada sotilaallista tukea Suomen itsenäisyydelle ja sai sitten kotimaasta toimeksiannon hankkia Saksalta tunnustuksen itsenäisyysjulistukselle. Tammikuussa 1918 hänestä tehtiin ensimmäinen Suomen Berliinin lähettiläs ja hän ryhtyi tarmokkaasti ajamaan jääkärien kotiuttamista, jotta nämä pääsisivät liittymään sisällissodan valkoisiin.Hjelt vaikutti yhdessä Vaasan Senaatin kanssa siihen, että Suomi liittoutui vahvasti Saksan kanssa keväällä 1918. Saksa ja Venäjällä valtaan noussut neuvostohallitus kävivät 1918 alussa neuvotteluja rauhansopimuksesta. Kun ne helmikuun 1918 alussa katkesivat, Saksan sodanjohto halusi laajentaa sotatoimiaan Venäjää vastaan, ja sota päätettiin ulottaa myös Suomeen, jossa oli jo käynnissä sisällissota. Maihinnousun perustelemiseksi Saksa kuitenkin halusi avunpyynnön. Saksan sodanjohto kehotti 13.2.1918 lähettiläs Edvard Hjeltiä tekemään virallisen anomuksen sotilaallisen avun saamiseksi Suomelle. Hjelt ja hänen apulaisensa Rafael Erich jättivät heti seuraavana päivänä Saksan valtakunnankanslerille kirjelmän, jossa pyydettiin Saksalta välittömästi mahdollisimman suurta apua ja saksalaisten joukkojen lähettämistä Suomeen. Kirjelmä jätettiin senaatin nimissä, vaikkei Hjeltillä ja Erichillä ollut siihen valtuuksia. Jälkeenpäin senaatin puheenjohtaja Svinhufvud kuitenkin siunasi menettelyn, vastoin joidenkin senaattorien ja Mannerheimin tahtoa.

Muu(t) tekijä(t): Tuulikki Valta, Peta BeeAlkuteos: FastExerciseAsiasanat: liikunta, kuntoliikunta, painonhallinta, fyysinen kunto, fyysinen aktiivisuus, terveysväittämät

Merkinnät: omistajamerkintä (leima)

Asiasanat: kilpailu, valtataistelu, kuningaskunnat

Maailmassa, joka on täynnä tarpeetonta tietoa, selkeys on valtaa.

Saramago kuvaa mielikuvituksellisen satiirin keinoin 1700-luvun Portugalia - valtakuntaa, joka on kuin mantereitten välillä tasapainoileva muurahaispesä. Tarinan ytimen muodostaa päähenkilöiden Baltasarin ja Blimundan rakkaustarina.

Muu(t) tekijä(t): Jeffrey Hopkins, Nina ValtavirtaSarja: Viisas elämäAsiasanat: elämäntaito, onnellisuus, tunteet, elämänhallinta, mielenrauha, empatia

Muu(t) tekijä(t): Erik MillerAlkuteos: Korvatunturin keitto kuplii... : sarjakuvia Joulupukin valtakunnastaAsiasanat: vuodenajat, joulu, sarjakuvat, tontut

Myyttisen Kainuun kuningaskunnan romahdettua tanskalaishyökkäykseen 700-luvun alussa Suomeen nousi tilalle Tavastia - Muinais-Hämeen kuningaskunta. Kirja seuraa pääpiirteissään sen muodostumista ja rakennetta aina varhaisesta kuppikivikulttuurista aina rautakautiseen kartanojärjestelmään ja viimein sotaisiin Pirkka-miehiin saakka, sekä lopulta sen musertumista svealaisten kanssa käytäviin sotiin ja saksalaisritarien tekemiin ristiretkiin. Kirja lähestyy aihettaan aina metsälappalaisista saakka. Samalla tulee ilmi, että saamelaisten esi-isät olivat myyttisen Doggerlandin asukkaita, jotka aloittivat Euroopassa megaliittikulttuurin. Ilmenee että kuppikivet ovat todellisuudessa muinaisia karttoja, ja koko kuppikivikulttuuri saapui Tavastiaan nykyisestä Savonlinnasta eikä Kokemäenjokea pitkin kuten on tähän asti luultu. Muinainen Tavastian keskuspaikka oli Kanta-Hämeessä, jota ympäröivät muinaispitäjät, jotka erosivat toisistaan hyvinkin radikaalisti. Muinaisessa Suur-Pirkkalassa on hyvin minimaalisesti kuppikiviä tai linnavuoria, kun taas Suur-Hollolassa niitä riittää. Toisaalta Suur-Hollola ei omaa vastaavaa kartanojärjestelmää tai 33.3 -mittajärjestelmää. Näistä pienistä huomioista rakentuu Tavastian hallintomalli, kuningasjärjestelmä, muinaispitäjien tilkkutäkki ja viimein koko valtakunnan kokoluokka. Rautakauden historia on tähän asti ollut historiankirjoituksemme tuntematonta vyöhykettä. Nyt on tullut aika korjata tämä puute, ja tarjota lukijalle lukuelämys jollaista ei usein ole tarjolla. Matka oman kansansa menneisyyteen ja varhaiseen yhteiskuntamalliin.

Asiasanat: naiset, naisen asema, itsetunto, valta, työelämä, itseluottamus, sukupuoliroolit, sukupuolierot, minäkuva, tasa-arvo, urakehitys, kiltteys, osaaminen, stereotypiat, harjoitukset, assertiivisuus