Muu(t) tekijä(t): Antti Ahonen, Niko Lempa ym.Sarja: Eurooppalainen SuomiAsiasanat: kansainvälisyys

Muu(t) tekijä(t): Liisa VoionmaaAlkuteos: Histoire universelle de l'art

Muu(t) tekijä(t): Jarmo Hirsto

Asiasanat: historia, lainsäädäntö, sosiaaliturva, toimeentuloturva

Muu(t) tekijä(t): Sten Björkman, C. E. Carlson ym.Asiasanat: historia, näyttelyjulkaisut, teollisuusyhdyskunnat, rautateollisuus, ruukit

Muu(t) tekijä(t): Tapio HiisivaaraAlkuteos: The clency tradition

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: historia, erotiikka, elokuva

Asiasanat: historia, henkilöhistoria, sukututkimus, luovutetut alueet, Viipuri

Tutkimus partiotoiminnan kehityksestä ja yhteiskunnallisista suhteista. Teo9s kartoittaa suomalaisen partiotoiminnan koko kehityksen sen syntysijoilla Helsingissä. Kuvitettu. Dimensiot 27 ¤ 21 cm.

Kotimaisessa puutarhakirjassa esitellään yleisimmät kotipuutarhurin hyötykasvit ja annetaan tietoa kasveista ja niiden viljelystä, valotetaan kasvien historiaa ja niihin liittyviä kansantapoja, kerrotaan miten kasveja käytetään ruokana, rohdoksina ja puutarhan terveydenhoitajina. Kuvitettu. Dimensiot 27 ¤ 21 cm.

Teos kertoo kuvin ja tarinoin vuosista, jolloin rock löi itsensä läpi Suomessa tarjoten ehdottoman subjektiivisen ja taatusti nostalgisen matkan menneeseen, jonka soisi olevan yhä tätä päivää. Kuvitettu. Dimensiot 20 ¤ 29 cm.

Kirjaan on koottu kansanmusiikin tutkija Armas Otto Väisäsen kirjoituksia eri aikakusilta. Kuvituksena on hänen kenttäretkiltään ottamia valokuvia. Kuvitettu. Dimensiot 21 ¤ 19 cm.

Keramiikka possu, hiukan hankaumajälkeä, tyynyssä pieni iskemä, korkeus n.7,5cm, pituus n.17cm, pohjatulppa paikallaan, porsas, sika, figuuri, koriste-esine, koriste, koristetavara, joulupossu, säästölipas

Erillinen hyökkäysvaunukomppania (HvK 1. toukokuuta 1927 – syyskuu 1939) oli Suomen puolustusvoimien yksikkö, joka muodostui 1927, kun Hyökkäysvaunupataljoona (HvP) supistettiin organisaatioltaan komppanian vahvuiseksi.

Eläinlääkintäkoulun historia alkaa vuodesta 1928, jolloin hallitus asetti komitean pohtimaan Suomen hevosjalostuksen keskittämistä. Helmikuussa 1931 vahvistettiin laki hevossiittolan ja -koulun perustamisesta, sekä armeijan ratsukoulun ja hevosvarikon siirtämisestä Lappeenrannasta Ypäjälle Kartanonkylän kartanoon. Puolustuslaitoksen Ratsukoulu aloitti toimintansa syyskuussa 1933 ja Hevoshuoltokoulu vuotta myöhemmin. Yhteensä Lappeenrannasta muutti Ypäjälle yli 150 hevosta, 3 upseeria, 26 aliupseeria sekä 80 henkeä miehistöä. Sodan jälkeen Hevoshuoltokoulun yhteyteen siirrettiin myös Puolustusvoimien koiratarhat sekä Sotakoirakoulu. Niinisaloon joukko-osasto muutti 1955. Se toimi Hevoshuoltokoulun nimellä vuoden 1966 loppuun saakka, jonka jälkeen nimi vaihtui Eläinlääkintäkouluksi. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia