Aarne Ervi menestyi toisen maailmansodan jälkeen useissa keskeisissä arkkitehtikilpailuissa, toimi Espooseen rakennetun Tapiolan pääsuunnittelijana, suunnitteli silloiseen Helsingin maalaiskuntaan Vantaanpuiston lähiön sekä työskenteli uransa päätteeksi Helsingin kaupunkisuunnitteluviraston ensimmäisenä virastopäällikkönä. Sodanjälkeinen kaavoituslainsäädännön sekä kunnallisten- ja valtiollisten kaavoitusorganisaatioiden kehitys muodostaa tutkimuksessa Ervin toiminnan kannalta keskeisen kontekstin. Tutkimus on suunnitteluhistoriaa, jossa taidehistoriallinen arkkitehtuurin tutkimus yhdistyy yhteiskuntahistoriaan. Opinnäyte Väitöskirja Helsingin yliopisto, Humanistinen tiedekunta, 2006Ulkoasu 242 sivua : kuvitettu, karttoja ; 25 cm Tiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Taidehistorian seura, 2006Sarja Taidehistoriallisia tutkimuksia, ISSN 0355-1938; 34.Luokitus Yhdyskuntasuunnittelu. Aluetutkimus. Kaavoitus (udkf 711)Arkkitehtuuri. Rakennustaide (udkf 72)Suomi (ykl 72.92)Yhdyskuntasuunnittelu. Kaupunkisuunnittelu. Ympäristönsuunnittelu (ykl 34.5)LisääAiheet Ervi, Aarne, → 1910-1977. arkkitehdit arkkitehtuuri asemakaavoitus kaupunkisuunnittelu pääkaupunkiseutu (Suomi) Helsinki Tapiola (Espoo) Vantaanpuisto (Vantaa) Juhana LahtiISBN 952-5533-06-9 nidottu

Muu(t) tekijä(t): Jyrki Jahnukainen, Matti Konttinen ym.Asiasanat: kalastus, pilkintä, onginta, kalastusvälineet

Asiasanat: peruskoulu, koululaiset, mielipiteet, oppilaat

Etusivulla kirjoitusta

Muu(t) tekijä(t): Matti Konttinen, Veikko Rinne ym.Asiasanat: eräkertomukset

Asiasanat: valtionyhtiöt, valtion liiketoiminta

Tuuli leppeä lounaasta : romaani / Seppo Urpela / Seppo Ilmari Urpela (22. tammikuuta 1937 Nivala – 2. toukokuuta 1993 Nivala) oli suomalainen kirjailija.Urpela jätti oppikoulun kesken neljännellä luokalla ja meni 17-vuotiaana armeijaan. Sen jälkeen hän hankki elantonsa hanttihommilla ja toimittajana. Hänen ainoaksi koulutuksekseen jäi opiskelu Työväen akatemiassa Kauniaisissa.Urpelaa pidettiin erittäin taitavana novellistina. Hänen tuotantoonsa kuuluu myös muutama romaani sekä kuunnelmia. Urpelaa verrattiin usein Pentti Haanpäähän. Satiirisissa kuvauksissa pääosassa on yleensä suomalainen mies. Jakomäen kaudella Seppo kertoi maalta kaupunkiin muuttaneista miehistä, joille luonto ja vihreät arvot olivat tärkeitä. Urpela muuttikin lopulta takaisin Nivalaan ja asettui asumaan itse rakentamaansa pieneen jalasmökkiin.Urpelan kuunnelmia on esitetty ainakin Yleisradiossa. Tekstejä on käännetty viidelle kielelle. Kuunnelma ”Matti Joenmutka matkalla Jäämeren tielle” edusti Suomea Euroopan Yleisradioliiton EBUn kuunnelmakatselmuksessa Ranskassa. TV 2 on esittänyt pienoisnäytelmäsarjan ”Joo, kyllä minä kansani tunnen”, joka pohjautuu kuuteen Urpelan novelliin. Myös romaanista Tuuli leppeä lounaasta on tehty televisioelokuvaTekijä:Urpela, Seppo. Nimeke:Tuuli leppeä lounaasta : romaani / Seppo Urpela.Kieli:suomiJulkaistu:Helsinki : Weilin + Göös, 1973Painettu/Valmistettu:(Tapiola)Ulkoasu:183 sivuaISBN:951-35-0946-X nidottu951-35-0947-8 sidottuUDK-luokitus:

Ilmestynyt 1.9.1956,48s.,sisällys mm. Kolme tuntia yhteen - arkipäiväiseen!,Topias. Jahnapurin maharadja,Vuoroin vieraissa, Voroshilov Suomessa,Vainikkalasta Tapiolaan,Tehtaita ja merta,Kylänkäyntiä,Työmaaterroria,Vittä vaille 12. Rahaministerin tosiasiat. Suvirannan resepti. Tätä ehdottaa Meinander,Viikon kasvoja,Mestareita sateessa, Kalevan kisat Lahdessa,Osakeyhtiö vaisto,Syysmuodin kolme magneettia,Malli Siperia, Tapiola,Neljäs valtiomahti,Viikon näytelmiä,Bridey Murphyn jäljillä,Mitä tästä oikein pitäisi ajatella? Murphyn kirjasta,Hermot kireällä,Pyörremyrskyt seuraavat atomipommeja,Kala: Perunoista,Parempaan päin