Sidottu, ei kansipaperia

Muu(t) tekijä(t): Soile KaukorantaSarja: Johannes ja PirkaleAlkuteos: La flûte à six schtroumpfsAsiasanat: taikaesineet, ritarit, Smurffit, seikkailusarjakuvat

Muu(t) tekijä(t): Elias Lönnrot, Väinö Kaukonen

Muu(t) tekijä(t): Mikko KetolaSarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran toimituksia 187

Muu(t) tekijä(t): Heikki OjaAsiasanat: tähtitiede, kosmologia, maailmankaikkeus, galaksit, tähdet, planeetat, kääpiöplaneetat, kaukoputket, tähtivalokuvaus

Sarja: Alisa Aro

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Sarja: Aku Ankan taskukirja nro 116

Muu(t) tekijä(t): Viljo Hytönen, K. V. Kaukovalta ym.Sarja: Historian aitta 6Asiasanat: historia, maatalous, talonpojat

Muu(t) tekijä(t): Soile Kaukoranta, J Leturgie ym.Sarja: Lucky LukeAlkuteos: Le pont sur le Mississipi

Lähetystyötä entisissä Jaakkiman, Lumivaaran, Kurkijoen, Hiitolan ja Kaukolan pitäjissä sekä Lahdenpohjassa vuoden 1991 jälkeen.

Sarja: Metsän ja meren suku III

Muu(t) tekijä(t): Heikki Kaukoranta, GoscinnySarja: Lucky LukeAlkuteos: Sur la piste des Dalton

Muu(t) tekijä(t): Soile KaukorantaSarja: Anu & Antti 10/1984

Merkinnät: omistajamerkintä

Jääkärikenraali Wiljo Einar Tuompo toimi koko jatko- sodan ajan päämajassa komentoesikunnan päällikkönä. Everstiluutnantti Tauno Kuosan viimeistelemä kirja on Tuompon henkilökohtaisten kokemusten lisäksi intiimi lähikuva Mannerheimista, asiantunteva kuvaus jatkosodan ylimmän johdon keskinäisistä suhteista ja arkipäivän työstä tapahtumien polttopisteessä.Tuompolla oli ainutlaatuinen tilaisuus seurata Mannerheimin toimintaa hyvin läheltä. Mannerheim selvitti hänelle varsin avoimesti sotilaallisia ja poliittisia käsityksiään, ylintä sodan ja valtion johtoa koskevia mielipiteitään.Päiväkirja osoittaa, miten marsalkka oli nimenomaan suurissa sotilaallisissa ja poliittisissa kysymyksissä huomattavasti kaukokatseisempi kuin apulaisensa. Mannerheim otti operaatioiden suunnittelussa tarkoin huomioon sen tosiasian, että ”Suomi joutuu aina elämään Venäjän naapurina”.Päiväkirjasta käy ilmi, että Suomen armeija oli milloin vakavan sairastumisen, milloin vihollisen miinojen ja tykistötulen vuoksi vähällä menettää ylipäällikkönsä. Kuuluisan ”Itä-Karjalan päiväkäskyn” syntyhistoria saa myös arvovaltaisen selvityksen.

Muu(t) tekijä(t): Kauko PirinenMerkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidastaSarja: Suomen kirkkohistoriallisen seuran vuosikirja 45-47