Muu(t) tekijä(t): Marja Helanen-AhtolaSarja: MysteeritytötAlkuteos: The case of the ruby necklace

Muu(t) tekijä(t): Marja Helanen-AhtolaSarja: MysteeritytötAlkuteos: The case of the ruby necklace

AI-yhteenvetoTämä historiallinen valokuva on peräisin Wiipuri-Yhdistyksen arkistosta. Kuva esittää todennäköisesti koululuokan, opiskelijaryhmän tai vastaavan ryhmän Viipurista 1900-luvun alkupuolelta.Kuvassa kohopainatuksella Th. NyblinThorvald Olof Magnus Nyblin (30. joulukuuta 1871 Drammen, Norja – 10. lokakuuta 1942 Helsinki) oli norjalaissyntyinen valokuvaaja.[1] Thorvald oli erään Suomen valokuvaushistorian suuren vaikuttajahahmon Daniel Nyblinin nuorempi veli. Hänen isänsä oli kuvanveistäjä Carl Petter Anton Dyrendahl Nyblin (1818–1883) ja äitinsä Petronella Pedersen (1837–1881). Thorvald Nyblinin puoliso oli Alexandra Olivia Wikström (s. 1874 Helsinki, k. 1945 Helsinki). Heillä oli 2 lasta: valokuvaaja Tor Björn Nyblin (s. 1898, k. 1969) ja valokuvaaja Pia Monica Norre (s. 16.7.1906 - 14.12.2006, h. Helsinki, Hietaniemi).

Asiasanat: taiteilijat, tatuointi, kehotaide, kuviot

Muu(t) tekijä(t): Anne (suom.) Ali-RaatikainenAlkuteos: What's happening to me?Asiasanat: seksuaalinen kehitys, murrosikä

Muu(t) tekijä(t): Christopher AlexanderMerkinnät: omistajamerkintä

Sarja: Forum-kirjasto 22

Muu(t) tekijä(t): Erkki IhanainenAlkuteos: Russia at war 1941-45Asiasanat: toinen maailmansota

Muu(t) tekijä(t): Eero BalkMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Magorie aneb pribeh velké lásky

Merkinnät: omistajamerkintä

Asiasanat: murha, tytöt, yliopistot, tulevaisuudenodotukset, musta huumori, eliitit, teini-ikäiset, kilpailu (toiminta), etuoikeudet

Muu(t) tekijä(t): Alexis KirschAsiasanat: vampyyrit, sarjakuvat, mangat

Muu(t) tekijä(t): Lauri (suom.) HirvensaloMerkinnät: omistajamerkintäSarja: WSOY:n 10 markan romaanit

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

puhelinlinjan asennus sopimus verkkoon kytkemiseksiSanomalehtien toimitukset, sekä muutamat kauppiaat sekä käsityöläiset toivat Helsinkiin puhelimen. Vuonna 1877 avattiin ensimmäinen puhelin linja Helsingin Annankadulle. Vaikka luulisi, että tuolloin Suomessa olevat rikkaat olisivat olleet kiinnostuneita ja edelläkävijöitä teknologisen kehityksen kanssa, niin itseasiassa hei eivät olleet siitä kiinnostuneita. Kuka nyt puhelinta tarvitsee? ja eikä siitä ole mitään hyötyä moni parempiosainen suomalainen kysyi tuolloin vähättelevään malliin. Puhelimen keksijää ja isää Alexander Belliä saamme kiittää tästä nerokkaasta keksinnöstä. 144-vuotta myöhemmin olemme tilanteessa, jossa puhelimien määrä on kasvanut tasaisesti vuosikymmenien saatossa. Ennen toistamaailman sotaa puhelinkeskuksissa työskenteli sentraalisantrat, jotka yhdistelivät puheluita paikallisesti sekä eripuolille Suomea.Urkuri Willehad Wirtanen (myöhemmin Kaltea) perusti Raahen ensimmäisen puhelinverkon saamaansa lupaa käyttäen.Vuonna 1896: Wirtanen sai luvan puhelinjohtojen vetämiseen Raaheen ja Lapin rautatieasemalle.Yhtiökumppani: Kauppias Georg Sovelius liittyi mukaan yhtiöön äänettömäksi osakkaaksi vuonna 1896.Käyttöönotto: Puhelimia asennettiin kaupungin laitoksille, kuten raatihuoneelle, poliisilaitokselle ja palovartijoille kirkontorniin, sekä yksityisille.Vuosi 1898: Verkko ja liittymätoiminta olivat täydessä käynnissä osana Wirtasen ja Soveliuksen kommandiittiyhtiötä, josta Raahen Museo tarkemmin kertoo. https://raahenmuseo.fi/yks-epatavallinen-wirtanen

Muu(t) tekijä(t): Claudia BielinskyAlkuteos: Je t'aime, un peu... à la folie!.Asiasanat: rakkaus, hiiret, äidinrakkaus

Muu(t) tekijä(t): Norberto R Keppe, Alexandre FrascariAsiasanat: teoriat, fysiikka, analyyttinen trilogia, teorier, fysik, analytisk trilogi

Muu(t) tekijä(t): J. MaanpääAlkuteos: La reine MargotAsiasanat: historialliset romaanit

Muu(t) tekijä(t): Simo Mäenpää, Riikka ToivanenAlkuteos: The New Joy of Sex