Sarja: Suomen kirkot 11; Finlands kyrkor; Museovirasto. Suomen kirkot 11Asiasanat: arkkitehtuuri, kirkkotaide, kirkkorakennukset, kirkot

Muu(t) tekijä(t): C. J. Gardberg, Tove RiskaSarja: Suomen kirkot [15]; Finlands kyrkor; Museovirasto. Suomen kirkot 15Asiasanat: arkkitehtuuri, kirkkotaide, kirkkorakennukset, kirkot

Muu(t) tekijä(t): Pekka KulonenAsiasanat: historia, kotiseutukuvaukset, kylät, paikallishistoriat (historiikit)

Kulkematon postikortti.-postitus: 2,50€

Asiasanat: sairaalat, Saviseutu

Alastaron Hevosystäväseura, Alastaron Tulitikkutehdas, Alastarolaisista torppareista, Pääskynkosken myllyt. - - - - - - - - - - - - - - - - - - Ulkoasu 130 sivua : kuvitettu ; 30 cmNimiösivulla myös: Alastaron osuusmeijeri, Alastaron munanmyyntiosuuskunta, Alastaron saha, Alastaron hevosystäväseura, Alastaron tulitikkutehdas, Alastarolaisista torppareista, Pääskynkosken myllyt, Alastarolaisia valokuvia y.m.Julkaisija [Loimaa] : Ooli, 2001Luokitus Kotieläintalous. Lemmikkieläimet (udkf 636)Kotieläintuotteet. Meijerit. Teurastamot (udkf 637)udkf 908 AlastaroAiheet paikallishistoriat (historiikit) meijerit maitotalous osuuskunnat siipikarjatalous sahalaitokset hevostalous hevosurheilu kantakirja hevonen eläinnäyttelyt tulitikkuteollisuus torpparit myllyt kuvateokset järjestöhistoriikit yrityshistoriikit historia Alastaro Jaakko MäkimattilaISBN 952-5278-11-5 sidottu

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Asiasanat: kuvateokset, kotiseutukuvaukset, lapsuus, kylät, muistot, asukkaat, maaseutu, arki, landsbygd, bildverk, barndom, byar, hembygdsskildringar, minnen, vardag, invånare, loimaa

Muu(t) tekijä(t): Timo Vuorikoski, Roger Luke ym.Sarja: Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 71Asiasanat: näyttelyjulkaisut, maalaustaide, taidenäyttelyt, piirustustaide

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Muu(t) tekijä(t): Reijo Kalvas, Timo Vuorikoski ym.Sarja: Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 66Asiasanat: taidemuseot, taidekokoelmat, moderni taide, nykytaide

Muu(t) tekijä(t): Heikki Perho

Muu(t) tekijä(t): Torsti Lehtinen, Päivi Loimaala ym.Sarja: Sahim 01/2019Asiasanat: kuvataide, veistokset, maalaukset

Muu(t) tekijä(t): Reijo Kalvas, Timo Vuorikoski ym.Sarja: Sara Hildénin taidemuseon julkaisuja 66Asiasanat: taidemuseot, taidekokoelmat, moderni taide, nykytaide