Muu(t) tekijä(t): Jussi Nuorteva, Christina Forssell ym.Sarja: Arkistolaitoksen toimituksia 5Asiasanat: talvisota, jatkosota, historia, sotainvalidit, näyttelyjulkaisut, sotahistoria, sotaveteraanit, toinen maailmansota

Asiasanat: sotahistoria, sota-aika, kokemukset, sota

Asiasanat: jatkosota, JR 27

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, historia, henkilöhistoria, sotahistoria, sotilaat, kaatuneet

Kirjailijan Muistelmaromaani trilogia yhteisniteenä, sisältää: talvisodan aika, välirauha, ikävöinnin aika sekä jatkosodan aika kirjat.

"Suomen pyhä sota tarjoaa poikkeuksellisen näkökulman jatkosotaan. Papit tasapainoilivat päättäjien ja sotilaiden välissä – valoivat taistelutahtoa ja lohduttivat vastoinkäymisissä mutta myös muokkasivat sotilaiden mielialoja tukemaan Suomen kulloisiakin tavoitteita. Teos kuvaa elävästi pappien ristiriitaista tilannetta jatkosodassa: miten kristityn pitää toimia, kun esivalta käskee tappamaan?"

Asiasanat: muistelmat, jatkosota, lotat, kenttäsairaalat

Merkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: talvisota, jatkosota, Lapin sota, tiedustelu

Sarja: Minerva-pokkaritAsiasanat: muistelmat, talvisota, jatkosota, sotilaskodit, sotilaskotisisaret

Asiasanat: talvisota, jatkosota

Asiasanat: talvisota, jatkosota

Merkinnät: exlibris: P. A-OAsiasanat: tutkimus, valtiot, yhteiskuntaolot, salaliittoteoriat, korruptio, katoaminen, juonittelu, absurdi, opportunismi

Muu(t) tekijä(t): Aarne NopsanenMerkinnät: omistajamerkintä & exlibris: P. A-OAsiasanat: jatkosota

Kaarlo Lauri Torvald Malmberg (8. toukokuuta 1888 Helsinki – 14. maaliskuuta 1948 Helsinki) oli suomalainen kenraaliluutnantti, joka toimi sotaväen päällikkönä vuonna 1925 ja suojeluskuntien komentajana vuosina 1921–1944. Hän oli sotilaskoulutuksensa ensimmäisen maailmansodan aikana Saksassa saanut jääkäri, joka osallistui Suomen sisällissotaan tykistökomentajana. Malmberg oli myös Suomen puolustusministerinä vuosina 1924–1925 sekä kotijoukkojen komentajana toisen maailmansodan aikana vuosina 1939–1944.Väinö Henrik Palojärvi (vuoteen 1906 Hildén, käytti Saksassa peitenimeä Brandt; 13. kesäkuuta 1894 Vihti – 10. kesäkuuta 1955 Helsinki)[1] oli suomalainen jääkärikenraalimajuri.[2][3] Palojärvi oli Saksassa ensimmäisen maailmansodan aikana sotilaskoulutuksen saanut jääkäri. Tulikasteensa hän sai Saksan itärintamalla Misse-joella. Myöhemmin hän osallistui Suomen sisällissotaan komppanianpäällikkönä. Talvisodan aikana Palojärvi palveli Suomen sotilasasiamiehenä Tukholmassa, josta hän palasi välirauhan aikana ja osallisti jatkosotaan palvellen muun muassa divisioonan komentajana. Väinö Palojärvi tunnettiin erinomaisena pianistina ja hän toimi aikanaan säestäjänä jääkäritoverinsa Heikki Nurmion sanoittaman Jääkärimarssin ensiesityksessä.