2 x 5 cm.

Korkeus 24 cm.

20-vuotias ylioppilaslehti, joulunumero. Paljon aikansa mainoksia ja kuvitusta.

17 x 24 cm.

18 x 24 cm.

18 x 24 cm.

Tuija Kaarina Halonen (oik. Halonen-Lohikoski, o.s. Vartiainen; 24. elokuuta 1926 Helsinki – 4. tammikuuta 2009 Helsinki) oli suomalainen näyttelijä. Hän työskenteli sotien jälkeen muun muassa Helsingin Ympäristöteatterissa ja Lappeenrannan Työväenteatterissa, kunnes sai sivuosan elokuvasta Kaunis Veera eli ballaadi Saimaalta (1950). Tämä johti kiinnitykseen Suomen Filmiteollisuuden elokuvanäyttelijäksi 1951.[1]Sisällysluettelo1 Ura2 Yksityiselämä3 Filmografia4 Lähteet5 Aiheesta muuallaUra[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Valkokankaalla Halosen tyypitettyjä rooleja olivat vaaleat ja amerikkalaistyyliset hurmaajattaret. Tällaisia olivat muun muassa Sannin rooli elokuvassa On lautalla pienoinen kahvila (1952) ja nimiosa Muhoksen Mimmissä (1952). Hän esiintyi myös muun muassa Pekka Puupää -elokuvissa. Halosen elokuvaura päättyi parodiseen elokuvaan Taape tähtenä (1962).[2]Näyttelijänuransa jälkeen Halonen avasi lahjatavaraliike Finn-Shopin Helsingin Eerikinkadulle.[2]Yksityiselämä[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tuija Halonen oli naimisissa kapellimestari Hannu Olavi Halosen kanssa 1945–1947. Vuonna 1964 hän avioitui elokuvaohjaaja Armand Lohikosken (1912–2005) kanssa.

17 x 24 cm.

Leikkaamattomat keräilykuvat ja Annika-paperinukke, mukana myös 16 sivuinen liite kuningas Gustaf VI Adolf 90 vuotta + 24 sivuinen liite Pappershandelns presentguide; yhteensä noin 700 sivua

Sosiaalipäivystäjä Katrin työpöydällä pienen pojan ja tytön tiet kohtaavat, muutta olisi virkavirhe rakastaa vierasta lasta.

Vettä kalliosta : romaaniKirjaHenkilö Merenmaa, Martti, 1896-1972.WSOY 1946.Ulkoasu [2], 241, [1] sivuaKieli suomiAlkuteoksen kieli suomiJulkaistu Porvoo : WSOY 1946.Lisätiedot Martti Merenmaa

23 x 24 cm puukoteloinen itserakennettu kaiutin joko rakennussarjasta tai irto-osista, suosittua sodanjälkeistä harrastusta.

Heidi Silja Krohn (s. 17. elokuuta 1934 Helsinki, Suomi)[1] on suomalainen näyttelijä, joka vuosina 1955–1995 oli kiinnitettynä useissa ammattiteattereissa ja esiintyi elokuva- ja televisiorooleissa.1950-luvulla Krohn oli elokuvarooliensa ansiosta yksi Suomen suosituimmista naisnäyttelijöistä. Hänen ensimmäinen elokuvansa oli Leena (1954), jossa Krohn näytteli pääosan opiskellessaan vielä teatterikoulussa. Krohnin 24 elokuvaroolista tunnetuin on pääosa Jack Witikan ohjaamassa elokuvassa Silja – nuorena nukkunut (1956).[2]Heidi Krohnin isä oli kirjallisuustieteen ja estetiikan professori Eino Krohn ja äitipuoli näyttelijä Kerttu Krohn. Heidi Krohnin poika avoliitosta näyttelijä Esko Salmisen kanssa on näyttelijä Kristo Salminen.[2] Krohnin ja näyttelijä Stig Fransmanin tyttäriä ovat näyttelijä Sanna Fransman[1] ja Minna Lavikainen.[3]