Sarja: Saagan seikkailutAlkuteos: Sagasagor. Läs tillsammans - BrandenAsiasanat: arkielämä, tytöt, perheet, lukutaito

Muu(t) tekijä(t): Sami RepoAsiasanat: ruokaohjeet, ruoanvalmistus, kasvisruoat, matrecept, matlagning, vegetariska rätter, kasviproteiinit, kasviproteiinivalmisteet, vegetabiliska proteiner, vegetabiliska proteinprodukter

Asiasanat: joululaulut

Sarja: Suomen elokuva-arkisto B 5Postitus 4€

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Vanhoista merkkipäivistä sekä kansanomaisesta talous- ja sääkalenterista enteineen Merkkipäivät ovat nykyisin ja ovat aina olleet tärkeitä ihmisille monestakin syystä, muun muassa kanssakäymisen kirvoittajina. Säät ja ilmat ovat suosituimpia keskustelunaiheita, mutta sitä paitsi ne ovat ja ovat varsinkin aikaisemmin olleet useiden ammattien harjoittajille kaiken työskentelyn perusedellytyksiä, toimintojen aloittajia. Ei siis ihme että vanha kansanperinne on tulvillaan näihin käsitepiireihin liittyviä havaintoja. Arkistoihin on tallennettu kymmeniätuhansia muistiinpanoja, usein ytimekkään sananparren tai herkullisen kielikuvan muodossa olevaa ikivanhaa tietoa.

Asiasanat: Internet, sukututkimus, tietoverkot, lähdeaineisto, tietokannat, arkistot, tietokoneohjelmat, Internet-osoitteet, osoitteet

Asiasanat: ruokaohjeet, puutarhakasvit, asuminen, sisustus, koti, sisustussuunnittelu, koristekasvit, häät, perhejuhlat, arki, järjestäminen, kasvihuoneet

Asiasanat: muistelmat, arkielämä, asuminen

Sarja: Julkaisusarja / Suomen elokuva-arkisto A 9Alkuteos: From Caligari to Hitler

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

Suomen valtion leipäkortti vuonna 1918 oli osa laajempaa elintarvikkeiden säännöstelyjärjestelmää, joka otettiin käyttöön ensimmäisen maailmansodan aiheuttaman pula-ajan ja Suomen sisällissodan seurauksena. Tässä keskeisiä faktoja vuoden 1918 leipäkorteista:Käyttötarkoitus ja aikakausi: Leipäkortteja ja ostokorttiarkkeja käytettiin leipäviljan jakelun säännöstelyyn. Esimerkiksi säilyneissä arkistomateriaaleissa on ollut leipäkortteja viikoille 38–52 (syys-joulukuu) vuonna 1918.Tausta: Ruokapula kärjistyi Suomessa vuonna 1917, kun viljantuonti Venäjältä lakkasi. Vuonna 1918 säännöstely oli tiukkaa, ja leipäkortteja käytettiin sekä punaisten että valkoisten hallitsemilla alueilla.Sisältö: Kortit sisälsivät kuponkeja, joita vastaan sai ostaa tietyn määrän leipää tai viljaa. Säännöstely oli usein hyvin tiukkaa, ja viljan osuutta korvattiin esimerkiksi pettuleivällä.Käytännön merkitys: Kortteja on säilynyt paljon, ja ne ovat tyypillisiä pientulosteita, joita on käytetty laajasti ympäri Suomea (esim. Loimaa, Uusikaupunki).Jatkuvuus: Leipäkorttijärjestelmä alkoi toden teolla 1917–1918 ja jatkui aina vuoteen 1920 asti, kunnes tilanne helpotti.

"Finlandia-palkitun (Maan ääreen 1999) kirjailijan romaanissa usko, tiede, pyhä ja arkinen soivat moniäänisesti, satiirin säröjä kaihtamatta."

kustantajan sidottu arkistokappale

kustantajan sidottu arkistokappale

Muu(t) tekijä(t): Laila Mäkinen, Riia JanhunenAsiasanat: elämäntaito, henkisyys

Muu(t) tekijä(t): Erkki JukarainenSarja: Canopus Argossa: arkistoAlkuteos: Shikasta

Muu(t) tekijä(t): Erkki JukarainenSarja: Canopus Argossa: arkistoAlkuteos: The Sirian experiments

Muu(t) tekijä(t): Timo Suvanto