Muu(t) tekijä(t): Ilkka Mäntylä, Raimo WikstedtSarja: Yleisradion julkaisusarja / toim: Raimo Wikstedt 2

Merkinnät: omistajamerkintä

Muu(t) tekijä(t): K V Niemi

Sarja: Sivistys ja tiede 88

Muu(t) tekijä(t): Nely KeinänenAsiasanat: historia, dramaturgia, esitykset, esittäminen

Asiasanat: historia, elokuvat, elokuva, elokuvateatterit

Muu(t) tekijä(t): Raimo ParikkaSarja: Väki voimakas 10Asiasanat: historia, työväenliike, työläiset, työväenluokka

Muu(t) tekijä(t): Kari Uusitalo, Sakari Toiviainen ym.Asiasanat: historia, journalismi, elokuva, lehdistökirjoittelu

Asiasanat: Unkarin historia, unkarin kansannousu

Asiasanat: unakrin historia

Asiasanat: poliittinen historia, presidentit

Asiasanat: Unkarin historia

Merkinnät: omistajamerkintä leikattu pois etulehden ylälaidastaAsiasanat: historia, arkkitehdit, Rakennushallitus

Muu(t) tekijä(t): Mirja ItkonenAlkuteos: Simma med krokodilernaAsiasanat: muistelmat, poliitikot, historia, kansanedustajat

Sarja: Media studiesAsiasanat: historia, televisio, väitöskirjat, televisio-ohjelmat, yleisradiotoiminta, televisioyhtiöt, ohjelmatuotanto, kaupallinen televisio

Muu(t) tekijä(t): Marita JalkanenAsiasanat: historia, työväenliike, henkilöhistoria, arkistot

Muu(t) tekijä(t): Riitta PakarinenAsiasanat: historia, arkkitehtuuri, työväenyhdistykset, työväentalot

Asiasanat: Unkarin historia, unkarin kansannousu

Suomessa harjoitettu ilmatieteellinen tutkimus ja havaintotoiminta sai alkunsa jo Turun Akatemiassa 1700-luvulla. Varhaisista alan tutkijoista tärkein oli Helsingin yliopiston fysiikan professori G. G. Hällström (1775–1844). Merkittävä tapahtuma oli magneettismeteorologisen observatorion (nykyisin Ilmatieteen laitos) perustaminen vuonna 1838. Observatoriossa tehtiin laajamittaisia havaintoja säästä ja magneettikentän vaihteluista kuten muissakin vastaavissa observatorioissa Euroopassa 1800-luvulla. Observatorion johtajana toimi fysiikan professori ja runoilija J. J. Nervander (1805–1848). Laajemmat ilmatieteelliset havainnot käynnistyivät koko maassa Suomen Tiedeseuran aloitteesta vuonna 1846. Ensimmäiset yleisölle suunnatut sääennusteet aloitetiin 1880-luvulla. Myöhemmin radion ja television välityksellä laitoksen sääpalvelut tavoittivat päivittäin kaikki tietoja tarvitsevat tahot.1900-luvulla Ilmatieteen laitoksen toiminta laajeni merkittävästi useille toimialoille ja siitä kehittyi kansallisesti ja kansainvälisesti huomattava tutkimus- ja palvelulaitos. Nykyään laitoksen toimintaan kuuluvat havainnot ja tutkimukset ilmakehän kaikista kerroksista aina avaruuteen asti. Suomessa monet meteorologian tutkijat ovat nousseet maailmanmaineeseen kuten esimerkiksi akateemikko Erik Palmén (1898–1985) ja meteorologisten luotaimien kehittäjä Vilho Väisälä (1889–1969). Ulkoasu 341 sivua : kuvitettu ; 26 cmKieli suomiTiivistelmän kieli englantiJulkaisija Helsinki : Societas Scientiarum Fennica, 2021.Sarja Bidrag till kännedom av Finlands natur och folk, ISSN 0067-8481; 215.Luokitus Ilmatiede. Meteorologia (udkf 551.5)Meteorologia. Klimatologia (ykl 55.5)Aiheet Meteorologinen keskuslaitos. Ilmatieteellinen keskuslaitos. Ilmatieteen laitos. 1700-luku 1800-luku 1900-luku meteorologia meteorologit geofysiikka maamagnetismi observatoriot historia tieteenhistoria Suomi Finland Heikki NevanlinnaISBN 978-951-653-455-1 sidottu