valokuvateos, tekstit suomeksi ruotsiksi saksaksi ja englanniksi

**Miksi Hymytyttö-patsaan saanut koululainen haluaa tappaa isänsä?-"Myöhemmin löysin isän jäämistöstä hänen sotapäiväkirjansa. Vanhempani eivät koskaan kertoneet, että isäni palveli jatkosodassa saksalaisten joukkojen tulkkina Itä-Karjalan ja Lapin rintamilla. Kun luin isäni sotapäiväkirjat, tutustuin - vastahakoisesti - siihen mieheen, joka isäni oli ennen syntymääni."**

Muu(t) tekijä(t): T. Winckelmann

Sarja: Sammlung kurzer Grammatiken germanischer Dialekte. C Abrisse 8Asiasanat: saksan kieli, kielioppi, kielihistoria

Merkinnät: omistajamerkintä

2021:5 (n:o 327)- Mikä on joulu?- Kalervo Sipi: Koronasta huolimatta- Tapani Tikkala: Muutosten vuosi 2022- Tapio Laine: Luvian sankarihaudan vapaussodan muistomerkki- Tapio Laine: Kohtalon päivä Pirttijärvellä 22.2.1918- Jouko Fossi: Muistotilaisuus Loimaalla 25.9.2021 kolmen murhatun loimaalaisen vapaussoturien muistomerkillä- Marjatta Jousmäki: Vapaussodassa kaatuneiden sankaripatsas Ähtärissä- Tapani Tikkala: Ludvig Scharf – saksalainen taiteilija vapaussodassa Tauluostoksilla antikvariaatissa- Tapani Tikkala: Majuri Schönbergin hautajaissaatto Vaasassa- Lasse Koskinen: Antero Svenssonin uravalinta muuttui jääkärinä Kartanon pojasta ei tullut historian opettajaa 1. osa- Mikko Uola: Sotilasvala ennen ja nyt- Jouni Kauhanen: Opettajaleiri Paltamon Mieslahdessa 1941-1942 Neuvostoopettajia uudelleen koulutettaviksi Kainuuseen- Lasse Koskinen: Viipurin rautatieasema oli tärkeä Suomelle - Raimo Malkamäki: Saksan yöhävittäjätoiminnasta – tuloksia ja tappioita- Mikko Uola: Keisarinnankivi aikojen saatossa- Jussi Niinistö: Pelon ja uhman vuodet (arv. Miika Siironen: Pelon ja uhman vuodet. Suomen tasavallan synty 1918-1922)- Jouni Koskela: Leninin Venäjältä turvaan vapaaseen Suomeen (arv. Ali Sadik-Ogli: Rahim – Persialainen, pitkä matka Suomeen)- Jussi Niinistö: Lapin kenraali (arv. Lasse Laaksonen: Kynän ja miekan kenraali Wallenius)- Vesa Määttä: Protokollaopas – Tahtoa ja terästä (arv. Markus Anaja: Protokollaopas maanpuolustajille, Markus Anaja & Tuomas Hyrsky (toim.) : Tahtoa ja terästä. Näkökulmia sotilasperinteeseen)- Tapani Tikkala: Kahden tulen välissä kertoo vapaussodan tapahtumista Ruovedellä- Ilkka Virtanen: Lottaperinneliiton Lotta Svärd-juhlavuoden liittokokous ja Lottaaperinnepäivät Vaasassa 2. – 3.10.2021- Lotta Svärd 100 –juhlaviikonloppu ”Te lahjoititte meille tulevaisuuden”- Tapani Tikkala: Lotta Svärd-järjestön 100-vuotisjuhla Seinäjoella 31.10.2021- Merja Nieminen: Lotta Svärd 100 vuotta yhteisvastuuta juhlapäivä Kouvolassa 26.9.2021- Sirkka Ojala: Tampereella on esillä Lotta Svärd 100 –näyttely- Ilmavalvontalottien muistoksi muistolaatan paljastus Salo Uskelassa 19.9.2021- Maritta Pohls: Muistojen laulut – lauluyhtye Kanttiinin lotat- Lapin Lottaperinneyhdistyksen lipun naulaus 31.8.2021 (kuva)- Vaasan Lottaperinneyhdistys ry luovutti Sinisiä Ristejä (kuva)- Aili Huhtinen: Sota kosketti – koskettaa myös naisia- Jorma K. O. Ignatius: Maanpuolustusaktiivi Arto Pulkkisen kirjekuorikokoelma- Suomen Valkoisen Ruusun 1 luokan mitalin kultaristen luovutus Gunwor Påttille (kuva)- Vapaussodan Porin seudun perinneyhdistyksen kunniakäynti sankarivainajien muistomerkillä 14.10.2021 (kuva)- Tapani Tikkala: Mannerheim-ristin ritari Albert Räsäsen muistolaatan paljastustilaisuus Kaavilla 4.9.2021- Muistojuhla Valkealan kirkossa 26.9.2021 JR 8:n joukkojen kunniaksi (kuva)- Tapani Tikkala: Ruman Vallesmannin kyydissä Summaan ja Kollaalle- Vesa Määttä: Luentotilaisuus Aaro Pajarista ja Tolvajärven taistelusta- Jouni Koskela: Tamperelaiset Ruovedellä ja Juupajoella sotahistoria- ja kulttuuriretkellä- Heikki Laurila: Vapaussodan Lempäälän seudun perinneyhdistyksen esitelmätilaisuus 4.11.2021 lottien työn merkityksestä- Vesa Määttä: Vapaussotiemme Helsingin seudun perinneyhdistys ry:n 30-vuotisjuhla- Markku Rauhalahti: Kronstadtin varjot- Perinneliiton kultaisten merkkien luovutus Nina Schleiferille ja Paavo Enrothille (kuva)- Palvelukseen halutaan toiminnanjohtaja (hakuilmoitus)tiin

Luther oli saksalainen munkki ja teologi, jonka opetukset käynnistivät reformaation katolisessa kirkossa ja johtivat protestanttisen luterilaisen kirkkokunnan syntymiseen. Uskonpuhdistaja Martti Luther (1483-1546) on yksi ihmiskunnan kohtaloihin ratkaisevimmin vaikuttaneita hengen miehiä. Dimensiot 25 ¤ 17 cm.

Muu(t) tekijä(t): Markku SaksaMerkinnät: omistajamerkintäAsiasanat: yhteiskuntapolitiikka, yhteiskuntakritiikki, integraatio |z Eurooppa, poliittinen kulttuuri

The World Ski Championships Lahti Finland 1978, Hiihdon Maailmanmestaruuskilpailut Lahti 1978, tekstit englanniksi, saksaksi ja suomeksi, tiedote tiedotuslehti esite, hieman kulmataipumaa, kannessa pientä nuhraantumaa

Sarja: Sara Hildénin taidemuseon julkaisu 92

Alkuteos: Der ReisendeAsiasanat: juutalaisvainot, liikemiehet, juutalaiset, kansallissosialismi, pako, saksa, ajankuvaus, Kristalliyö

Ferdinand Adolf August Heinrich von Zeppelin oli saksalainen kenraali, kreivi ja ilmalaivan keksijä.

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]

Paul von Hindenburg (2. lokakuuta 1847 Posen, Preussi, nyk. Poznań Puolassa – 2. elokuuta 1934 Neudeck, nyk. Ogrodzieniec Puolassa) oli saksalainen sotamarsalkka ja poliitikko.Hindenburg syntyi Posenin provinssissa aateliseen sukuun. Wahlstattissa ja Berliinissä saamansa kadettikoulutuksen jälkeen hän taisteli vuonna 1866 Preussin–Itävallan sodassa Königgrätzin taistelussa ja 1870–1871 Saksan–Ranskan sodassa. Vuonna 1903 hänet ylennettiin kenraaliksi ja vuonna 1914 sotamarsalkaksi. Hän toimi Saksan sotilasdiktatuurin johdossa vuosina 1916–1918 ja Saksan valtakunnanpresidenttinä vuosina 1925–1934. [2]