Muu(t) tekijä(t): I. K. InhaAsiasanat: historialliset romaanit

Alkuteos: Les Douze travaux d`Asterix

Muu(t) tekijä(t): Katriina Savolainen, Anne Holt

Asiasanat: kaunokirjallisuus, kartanot, romaanit, puistot, merenneidot, kummitukset, jännityskirjallisuus, vaihto-oppilaat

Muu(t) tekijä(t): Heikki LuotoAsiasanat: nilviäiset, perhoset, lierot, tuhoeläimet, hyönteiset, pistiäiset, selkärangattomat, kasvitaudit, hämähäkkieläimet, kovakuoriaiset, sudenkorennot, kaksisiipiset

Alkuteos: Hornblower and the crisis

Muu(t) tekijä(t): Kersti Juva, Eila Pennanen ym.Sarja: Taru sormusten herrasta 2Alkuteos: The lord of the rings

Alkuteos: Why we want you to be rich : two men - one messageAsiasanat: yritystoiminta, liiketoiminta, varakkuus, rikkaus

MADRIDIN KANSALLISEN ARKEOLOGISEN MUSEON EGYPTILÄISTEN MUUMIOIDEN RADIOLOGINEN TUTKIMUS. Kaksikielinen toim. (englanti-espanja)Llagostera Cuenca, EstebaJulkaisija Museo Arqueológico Nacional., Madrid., 1978

Merilentolaivue - Lentolaivue 6 sodassaErillinen Lentolaivue, myöhemmin Lentolaivue 36, Lentolaivue 6 ja Pommituslentolaivue 6, oli ainoa laivue, jonka nimi muutettiin kolmesti sotien aikana. Laivue toimi koko sotatoimien ajan merivoimien hyväksi, tehtävänä merialueen valvonta ja siellä esiintyvien vihollisten torjunta.Laivueen toiminnallisen kohokohdan muodosti vuoden 1942 avovesikaudella käyty sukellusvenesota. Toukokuun lopun ja marraskuun alun välillä tehtiin parikymmentä varmaa sukellusvenehavaintoa, joissa kaikissa hyökättiin syvyyspommein veneiden kimppuun. Laivueen 2. lentue ilmoitti kaudella upottaneensa hyvässä uskossa kymmenen sukellusvenettä, mutta Neuvostoliiton hajoamisen jälkeinen pääsy Venäjän arkistoihin osoitti, että vain neljä tosiasiassa upotettiin tai osallistuttiin niiden upottamiseen.Keväällä 1943 saksalaisten laskema kaksinkertainen sukellusveneverkko Porkkalan ja Tallinnan välissä esti täysin veneiden pääsyn siitä länteen. Loppusota kuluikin sitten yksitoikkoisessa päivystyksessä merialuetta valvottaessa.Talvisodan aikana laivueen kalustona olivat vanhentuneet Ripon-koneet. Välirauhan aikana koneet korvattiin sotasaaliiksi saaduilla ja Valtion Lentokonetehtaalla kunnostetuilla koneilla, päätyyppeinä Tupolev SB -pommittajat ja Polikarpov I-153 -hävittäjät. Avovesikausina kalustoa täydennettiin eri tavoin hankituilla vanhentuneilla vesikoneilla.Tässä teoksessa käsitellään myös tilapäisesti perustettu Lentolaivue 15, joka erikoistui ambulanssi- ja propagandalentoihin sekä sissien lentokuljetuksiin ja huoltoon vuoden 1941 etenemisvaiheen ja seuraavan talven ajan.

Muu(t) tekijä(t): Kauko Kare

Merkinnät: omistajamerkintä (tarra)

Teos keskittyy esittelemään ns. Vakka-Suomen alueen esihistoriaa, historiaa, kansanperinnettä. Arkeologisia tutkimuksia esihistoriallisista löydöistä rikkaalla alueella on tehty runsaan sadan vuoden ajan. Erityisen paljon on saatu talteen kalevanpoikia koskevia tarinoita ja nimistöä. Teoksen tavoitteena on hajanaisen esihistoriaa, historiaa, kansanrunoutta ja muuta kansanperinnettä koskevan tiedon kokoaminen ja yhdistäminen helppolukuiseksi, eläväksi ja elämykselliseksi kokonaisuudeksi. Teoksen johtavana teemana on maiseman muutos, jota seurataan noin kaksituhatta vuotta rautakauden alusta varhaiskeskiaikaan. Tätä muutosta havainnollistetaan tietokonemallinnoksilla, perspektiivipiirroksilla; näin saadaan selville miltä esimerkiksi Mietoisten Mynämäki on näyttänyt 1350-luvulla.

puntti, tulitikkuetiketti:OTK:n tulitikkutehdas toimi 1926–1975 Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa. Osuustukkukauppa OTK:n omistama kaksikerroksinen tehdas rakennettiin vuosina 1925–1926. Näsijärven rannalla sijainneessa tehtaassa työskenteli 1930-luvulla 70–80 työntekijää.[1] Tulitikkujen valmistukseen käytetyt haapatukit tuotiin uittamalla tehtaan varastoalueelle. Tehdas oli OTK:n omistuksessa vuoteen 1969 saakka, jolloin tehtaan omistajaksi tuli Keskon, OTK:n ja SOK:n yhteisesti omistama Finn-Match Oy. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi Särkänniemessä vuonna 1975, kun tulitikkujen valmistus siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskelle.

puntti, tulitikkuetiketti:OTK:n tulitikkutehdas toimi 1926–1975 Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa. Osuustukkukauppa OTK:n omistama kaksikerroksinen tehdas rakennettiin vuosina 1925–1926. Näsijärven rannalla sijainneessa tehtaassa työskenteli 1930-luvulla 70–80 työntekijää.[1] Tulitikkujen valmistukseen käytetyt haapatukit tuotiin uittamalla tehtaan varastoalueelle. Tehdas oli OTK:n omistuksessa vuoteen 1969 saakka, jolloin tehtaan omistajaksi tuli Keskon, OTK:n ja SOK:n yhteisesti omistama Finn-Match Oy. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi Särkänniemessä vuonna 1975, kun tulitikkujen valmistus siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskelle.

puntti, tulitikkuetiketti:OTK:n tulitikkutehdas toimi 1926–1975 Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa. Osuustukkukauppa OTK:n omistama kaksikerroksinen tehdas rakennettiin vuosina 1925–1926. Näsijärven rannalla sijainneessa tehtaassa työskenteli 1930-luvulla 70–80 työntekijää.[1] Tulitikkujen valmistukseen käytetyt haapatukit tuotiin uittamalla tehtaan varastoalueelle. Tehdas oli OTK:n omistuksessa vuoteen 1969 saakka, jolloin tehtaan omistajaksi tuli Keskon, OTK:n ja SOK:n yhteisesti omistama Finn-Match Oy. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi Särkänniemessä vuonna 1975, kun tulitikkujen valmistus siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskelle.

puntti, tulitikkuetiketti:OTK:n tulitikkutehdas toimi 1926–1975 Tampereella Särkänniemen kaupunginosassa. Osuustukkukauppa OTK:n omistama kaksikerroksinen tehdas rakennettiin vuosina 1925–1926. Näsijärven rannalla sijainneessa tehtaassa työskenteli 1930-luvulla 70–80 työntekijää.[1] Tulitikkujen valmistukseen käytetyt haapatukit tuotiin uittamalla tehtaan varastoalueelle. Tehdas oli OTK:n omistuksessa vuoteen 1969 saakka, jolloin tehtaan omistajaksi tuli Keskon, OTK:n ja SOK:n yhteisesti omistama Finn-Match Oy. Tulitikkutehtaan toiminta päättyi Särkänniemessä vuonna 1975, kun tulitikkujen valmistus siirrettiin Jyväskylän maalaiskunnan Vaajakoskelle.