Muu(t) tekijä(t): Björn Soldan, Claire Aho ym.Asiasanat: saaristot

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Rannikkotykistörykmentti 1:n esikunta oli Helsingissä. Sen tehtävänä oli puolustaa Suomenlahdella Helsingistä Hankoon.Teknikko Allan Staffansin toiminnan ansiota venäläinen Suomen sisällissodan aikana kansanvaltuuskunnan haltuun joutunut tykistö saatiin taisteluitta hyväkuntoisena suojeluskuntien haltuun. 7. toukokuuta 1918 perustettu Suomenlinnan Linnoitustykistö piti hallussaan aluetta ja siihen kuuluva I Suo­malainen Raskastykistöpatteri ampui 12. toukokuuta, kun valtionhoitaja Svinhufvudin läsnä ollessa nostettiin Suomen senaatin punainen leijonalippu Kustaanmiekalla salkoon. Yksiköstä tuli 16. syyskuuta 1918 Suomenlinnan Rannikkotykistöpataljoona, joka täydennettiin 13. toukokuuta 1919 yleisessä rannikkotykistön organisaatiouudistuksessa Rannikkotykistörykmentti 1:ksi 14. toukokuuta 1919.Seuraavaksi Hangon saaristoaseman linnakkeista tehtiin 1. elokuuta 1921 Turun Erillinen Rannikkotykistöpatteristo, mikä nimettiin 1922 uudelleen 1. Erilliseksi Rannikkotykistöpatteristoksi.RT 1:stä tuli merkittävä puolustushaaran ja aselajin kehittäjä vuoksi. Ensimmäiset koeammunnat aloitettiin Santahaminasta ja Harmajalta kuuden tuuman rannikkotykeillä jo toukokuussa 1918. 1930-luvulle mentäessä alettiin kehittää tykkejä. Muutettiin tykkien ryhmitystä siten, että ne kykenivät ampumaan joka suuntaan ympäristöön 360 asteen sektorille. Lisäksi kehitettiin Canat-tykkien putken kääntö siten, että putken korotus suureni mahdollistaen aikaisempaa suuremman ampumaetäisyyden, kehitettiin sisä- ja ulkoballistiikkaa sekä kehitettiin ampumamenetelmiä.Hieman ennen talvisotaa Rannikkotykistörykmentti 1 muutettiin 15. syyskuut 1939 Helsingin ja Pellingin Lohkoiksi, millä kummallakin oli alalohkoja. Kun taistelutoimintaa ei juuri ollut Helsingin Lohkon alueella, irrotettiin siitä pataljoona Kiveliö tammikuussa 1940 taisteluihin Viipurinlahdelle, mikä kärsi suuret tappiot. wikipedia

Helge Henry Stén ( 1923 Turku – 1965) oli turkulainen kuvataiteilija.Stén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1943 ja Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1944. Ulkomailla hän opiskeli Kööpenhaminassa Tanskassa Det kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -akatemiassa 1949–1950 ja 1954 sekä Académie André Lhotessa Pariisissa 1951–1952. Sténin töitä oli ensi kertaa esillä Turussa 1946.Hän maalasi, piirsi ja teki grafiikkaa.Hänen töitään ovat mm Laivaston sankarivainajien muistomerkki Turun saaristossa ja Seilin kirkon alttaritaulu. Lisäksi hän on maalannut muitakin alttaritauluja.

Paavo Sainio ( 1899 – 1982) oli suomalainen Turussa asunut graafikko ja taidemaalari.Paavo Sainio opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Teodor Schalinin ja Ragnar Ungernin johdolla 1924–1928 sekä Tukholmassa Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1941. Sainio tallensi maisemia ja kaupunkinäkymiä Turusta ja Turun saaristosta sekä grafiikan että maalausten muodossa.

Muu(t) tekijä(t): Kaarina Turtia, Don LarrimoreSarja: Berlitz matkaopas

Sarja: Kaunis kotimaa : 3; natura FennicaAsiasanat: luonto, eläimet, matkailu, luonnonsuojelu, hakuteokset, metsät, ekosysteemit, luonnonmetsät, suot, kansallispuistot, maisema, luonnon monimuotoisuus, ympäristö, saaristot, luonnonmaisema

Helge Henry Stén ( 1923 Turku – 1965) oli turkulainen kuvataiteilija.Stén opiskeli Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulussa vuonna 1943 ja Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulua 1944. Ulkomailla hän opiskeli Kööpenhaminassa Tanskassa Det kungliga Akademiet for de Skønne Kunster -akatemiassa 1949–1950 ja 1954 sekä Académie André Lhotessa Pariisissa 1951–1952. Sténin töitä oli ensi kertaa esillä Turussa 1946.Hän maalasi, piirsi ja teki grafiikkaa.Hänen töitään ovat mm Laivaston sankarivainajien muistomerkki Turun saaristossa ja Seilin kirkon alttaritaulu. Lisäksi hän on maalannut muitakin alttaritauluja.

Saaristokirjailija ja -opas Altti Holmroos on kierrellyt majakkasaaria jo 50 vuoden ajan ja haastatellut niillä aikanaan työskennelleitä majakka- ja luotsihenkilöstöä. Tähän kirjaan on valittu kaikki suosituimmat majakat, jotka on saavutettavissa veneillä ja jotka tarjoavat elämyksiä. Kirja pohjautuu suosittuun Majakkasaarilla – kirjaan ja sitä on täydennetty uusilla majakoilla sekä Yrjö Klipin laatimilla veneilijän ohjeilla.

Asiasanat: sukellus, laivalöydöt, urheilusukellus

Paavo Sainio ( 1899 – 1982) oli suomalainen Turussa asunut graafikko ja taidemaalari.Paavo Sainio opiskeli Turun Taideyhdistyksen piirustuskoulussa Teodor Schalinin ja Ragnar Ungernin johdolla 1924–1928 sekä Tukholmassa Ruotsin Kuninkaallisessa taideakatemiassa 1941. Sainio tallensi maisemia ja kaupunkinäkymiä Turusta ja Turun saaristosta sekä grafiikan että maalausten muodossa.

Muu(t) tekijä(t): Laila Järvinen, Ilon Wikland

Muu(t) tekijä(t): Kirsti KorpiMerkinnät: omistajamerkintäAlkuteos: Monas skärgårdssommar

Sarja: Ulkosaariyhdistyksen julkaisusarja n:o 9Asiasanat: historia, paikallishistoriat, saaristot

Muu(t) tekijä(t): Taisto NieminenAlkuteos: Die Griechischen Inseln

Muu(t) tekijä(t): Reino Moilanen

Muu(t) tekijä(t): Henrik ÖsterholmAsiasanat: Ahvenanmaa, saaristo